Työpäivien venymisen taustalla voi olla etenemistoiveita, tunnollisuutta tai miellyttämisenhalua.
Niin sanottu harmaa ylityö – eli normaalityöajan ylittävän työn tekeminen ilman korvausta – on yleistä asiantuntija-ammateissa, joissa on oltu koronapandemian aikana pääosin etätyössä. Etätyössä monien työtahti tiivistyi ja työpäivät venyivät entisestään. Viime aikoina yleistynyt hybridimalli on saattanut vähentää harmaan ylityön tekemistä ja sitä kautta myös parantaa työntekijöiden jaksamista, arvioi Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.
Hybridityöllä tarkoitetaan osin etänä ja osin työpaikalla tehtävää työtä.
– Useilla työpaikoilla saatetaan nyt suositella, että toimistolla keskitytään enemmän sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja ideoivaan ja työpajamaiseen työntekoon, mikä on vaikeampaa etäyhteyksillä. Yhteisöllisyyden merkitys on kasvanut, sanoo Sutela.
Tilastokeskuksen keväällä 2021 toteuttama Koronakriisin vaikutukset työelämään -kysely osoitti, että pandemian aikainen etätyö koettiin usein lähityötä kuormittavammaksi. Sutelan mukaan etätyössä tehdyistä työtunneista on vaikeampi pysyä kärryillä, esimerkiksi palavereja pidetään ilman taukoja ja siirtymiä, ja myös jutustelu kollegoiden kesken jää helpommin pois.
Sutelan mielestä hybridityö on parhaimmillaan sitä, että otetaan hyvät puolet sekä etä- että lähityöstä – ymmärretään, että yhteisöllisyys ja vuorovaikutus on tärkeää, ja hyödynnetään myös etätyön etuja. Etätyö mahdollistaa usein parempaa keskittymistä, antaa joustoa työaikoihin ja voi helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, kun aikaa ei kulu esimerkiksi työmatkoihin.
Sutela uskoo, että moni korona-aikana etätyössä kuormittunut on oppinut viime aikoina säätelemään omaa etätyötään paremmin.