Yhdysvallat ja Iran pääsivät maanantaina sopuun. Sopimuksen myötä Hormuzinsalmi avataan.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet Antti Kaikkonen (kesk.) ja Jarmo Lindberg (kok.) suhtautuvat varovaisen optimistisesti Yhdysvaltojen ja Iranin välisen alustavan rauhan syntymiseen.
Keskustan puheenjohtaja ja entinen puolustusministeri Kaikkonen pitää rauhansopimuksen syntymistä myönteisenä uutisena.
– Ensin täytyy odottaa, että sopimus syntyy ja senkin jälkeen pari kolme kuukautta eteenpäin, miten hyvin sopimus pitää. Aika näyttää, toivotaan parasta.
Yhdysvallat ja Iran pääsivät maanantaina sopuun. Maat sopivat taisteluiden päättämisestä ja Hormuzinsalmen avaamisesta.
Mediatietojen mukaan perjantaina allekirjoitettava sopimus aloittaisi tulitauon 60 päiväksi, jonka aikana neuvoteltaisiin lopullisesta rauhasta.
Iranilla on 10 kohdan lista, josta se ei ole antanut tähän mennessä periksi. Yksi listan kohdista on ydinenergiatuotannon jatkaminen, eli uraanin rikastaminen.
– Ydinaseet ovat asian ytimessä, Kaikkonen kommentoi.
Lähi-idän instituutin johtaja Juha Mäkelän mukaan Iranin neuvotteluasema on vahva, eikä hän usko, että sopimus jää kiinni ydinenergiakysymyksistä.
Lue myös: Mitä Yhdysvaltojen ja Iranin rauha tarkoittaa? Sotatieteiden tohtori vastaa
"En vielä tuulettaisi"
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja ja entinen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg (kok.) on samoilla linjoilla Kaikkosen kanssa. Toistaiseksi on odotettava ja katsottava, miten sopu pitää.
– Mielenkiintoista on esimerkiksi se, että tarkkaan ei tiedetä, kenellä Iranissa on viimeinen päätösvalta. Sieltä tulevassa uutisoinnissa on sanottu, että Iran on sitä tai tätä mieltä tarkentamatta päättäjiä. Sen takia itsekään en vielä menisi tuulettamaan, että tämä menee maaliin, Lindberg sanoo.
Kaikkonen sanoo, että epäselvää on vielä myös se, miten sopimusta ymmärretään.
– Ensimmäiset puhevuorot kuulostaa siltä, että sitä luetaan Yhdysvalloissa ja Iranissa erilailla, joten kyllä tässä taitaa vielä tekemistä olla.
Suomi mukaan merenkulun turvaamiseen?
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin mukaan Ranska ja Britannia ovat valmiita aloittamaan pian operaation merenkulun turvaamiseksi Hormuzinsalmessa.
Macronin mukaan Ranskan lentotukialus Charles de Gaulle voisi olla toiminta-alueella muutamassa päivässä.
Lindbergin mukaan myös Suomi on ollut operaatiosta kiinnostunut.
– Nyt odotetaan, että olisi takeet siitä, että aktiiviset sotilaalliset toimet ja uhka päättyisi, jotta olisi edellytykset lähteä pitämään salmea aukea. Suomella on ollut tapana lähettää paikalle esikuntaupseereita.
Lindbergin mukaan suomalaiset miinanraivaajat eivät ole sellaista kalustoa, millä seilattaisiin valtamerillä.
– Jos pitäisi nopeasti sinne reagoida, niin ei täältä Suomesta koko alus ja koneisto siirry Lähi-Itään.
– Jos nyt sanottaisiin, että lähettäkää alus Lähi-Itään, niin se ei tarkoita sitä että otetaan köydet irti satamasta ja laitetaan lippu salkoon ja laiva lähtee vaan siinä on pitkä henkilöstön ja aluksen täydennyskierros. Lisäksi pitäisi rakentaa logistinen järjestelmä eri satamiin matkan varrelle.
Kalusto vähissä Suomessa
Kaikkonen muistuttaa, että Suomella ei ole paljoa sellaista kalustoa, joka sopisi tällaiseen toimintaan.
– Toinen syy on se, että meillä on nyt omilla kulmillakin jännitteistä. Merivoimat tarvitsee kalustoa, että saadaan omat kulmat pidettyä turvallisina. Valvontaa on jouduttu lisäämään viime aikoina.
Lindberg sanoo, että rauhanturvaamisessa tarvitaan myös tilanne, että "on rauha mitä turvata".
– Täytyy olla varmuus siitä, että molempien osapuolten sotilaallisten toimien tulee olla päättyneet.
