Aika on pahin vihollinen seksuaalirikosten tutkinnoissa. Häpeä ja leimaantuminen kuitenkin hidastavat rikosilmoituksen tekoa. Parikymppinen nainen kertoo, miksi päätti tehdä rikosilmoituksen kahden kuukauden päästä tapauksesta.
Viime marraskuussa parikymppinen nainen, jota kutsutaan tässä artikkelissa nimellä Lotta, lupautui toisille treffeille netin deittipalvelussa tapaamansa miehen kanssa. Lotan ja miehen oli tarkoitus ajella hieman miehen autolla, jutella ja hakea lopuksi jotain purtavaa.
Kun mies parkkeerasi auton syrjäiselle alueelle ja lukitsi auton ovet, Lotta tajusi, että hän on ”kussut hommat”.
Seuraavana päivänä Lotta lähetti miehelle viestin. Pitkässä kirjoituksessa hän kertoo, kuinka ei voi pyyhkiä tapahtunutta mielestään. Miksi mies ei lopettanut vaikka hän pyysi useita kertoja ja näki hänen kyyneleensä?
Lotta sai vastaukseksi lyhyen pahoittelun: I’m sorry.
– Se loukkasi aivan valtavasti. En usko, että hän tajuaa, kuinka vakavasta teosta oli kyse.
Lue myös: Seksuaalirikoksista syytetyn Peter Nygårdin poika Kai MTV Uutisten erikoishaastattelussa – illalliskutsujen aikana selvisi, että isä "voi olla hirviö"
"En kyennyt ajattelemaan selkeästi"
Fyysinen ja henkinen paine purkautuivat shokkitilana. Kolme päivää tapahtuman jälkeen Lotta kertoi asiasta nuorisoaseman työntekijälle, kun hän ei enää pystynyt yksin käsittelemään tapahtunutta. Sieltä hänet ohjattiin lääkärille ja edelleen erikoissairaanhoitoon.
Useamman hoitokäynnin jälkeen Lotta ohjattiin seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikköön eli Seri-keskukseen.
– Siellä ne ymmärtävät, mitä uhrin päässä liikkuu ja kuinka ahdistavaa näiden asioiden käsittely on, Lotta kommentoi.
Seri-keskuksessa Lotta tutkittiin, jotta saataisiin selville, että hän ei ole saanut tartuntoja. Tapahtumasta oli tuolloin kulunut jo lähes kuukausi.
– Olen pettynyt itseeni, että en mennyt heti lääkärille. Tiesin, että niin olisi pitänyt tehdä, mutta en kyennyt ajattelemaan siinä tilassa selkeästi.
Häpeä jarruna rikosilmoituksen teossa
Moni raiskauksen uhri ei hakeudu lääkäriin tai tee rikosilmoitusta raiskauksesta heti häpeän vuoksi.
Ajan kuluminen kuitenkin hankaloittaa rikoksen selvittämistä, sillä raiskaustapauksissa yhtenä keskeisenä näyttönä on tapahtuman jälkeinen lääkärintutkimus. Nopea ilmoittaminen edistää myös sitä, että voi tekijä saadaan kiinni ja tutkimuksiin.
– Poliisin pääviesti on se, että olisi tärkeää, että rikosilmoitus tehtäisiin mahdollisimman pian, jotta voitaisiin turvata tutkinta ja saada esimerkiksi DNA:ta ja kuituja näytöksi. Jos aikaa kuluu, niin usein jää jäljelle vain sana vastaan sana, vaikka teko olisi ollut kuinka vakava, surullinen ja raaka, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen.
Katso myös: Nuoret kuvasivat luvatta, kun 16-vuotias Nea harrasti seksiä – kertoo nyt, miten pääsi häpeästä eroon. Juttu jatkuu videon jälkeen...
4:23
Jos asia etenee poliisilta syyttäjälle, se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että asiaa lähdetään käsittelemään. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan syyttäjän pöydällä tapaukset kaatuivat useimmiten siksi, että näyttöä ei saatu joko pakottamisesta tai sukupuoliyhteydestä.
– Jos ei ole mahdollista saada mitään teknisiä näytteitä, tapahtumapaikka ei ole tiedossa tai olosuhteet ovat muuttuneet niin tutkinta on hankalampaa. Nopea ilmoitus myös auttaa siinä, että tekijän saisi nopeammin kiinni ja tutkimuksiin, Heikkinen kommentoi.
Lue myös: Lahden epäilty sarjaraiskaaja vaani humalaisia naisia ja tarjosi kyydin kotiin: "Uhrit ovat ihan tavallisia suomalaisia naisia"
16-vuotias raiskattiin koulun vessassa – valtava DNA-jahti syyllisen löytämiseksi
Vaikka prosessi on vasta alussa, niin Lottaa pelottaa jo sen päätepiste.
– Minua pelottaa se, ettei minuun ei uskota. Ja kuinka paljon kärsisin, jos hän ei saisi minkäänlaista sanktiota.
Iso osa ei halua oikeuteen
Lähes 40 prosentissa tapauksista rikoksen uhri ei itse halua jatkaa rikosprosessia. Vaikka syyttäjällä olisi mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin ilman asianomistajan suostumusta, näin kuitenkin harvemmin käy.
Lotta teki tapahtuneesta rikosilmoituksen kaksi kuukautta tapahtuman jälkeen. Päätös ei ollut helppo, ja edelleen hän pohtii, olisiko parempi jättää prosessi kesken.
– Ajattelin ensiksi, että kannattaako edes ottaa poliisiin yhteyttä. Tilanteen läpikäyminen yhä uudelleen ja uudelleen useiden eri tahojen kanssa on henkisesti raskasta ja vaikuttaa negatiivisesti arkeeni.
Lotta kuitenkin toivoo, että hänen arkensa paranee tutkintaprosessin edetessä.
– Olen vielä hyvin skeptinen kaiken suhteen. Haluan kuitenkin uskoa ja toivoa, että kaikki vielä kääntyy parhain päin. Pitää vain muistaa, ettei tapahtunut määrittele elämääni, ja etten tehnyt mitään väärää.
MTV Uutiset on nähnyt useita dokumentteja, jotka tukevat Lotan kertomusta prosessin etenemisestä.
Viime vuonna poliisille ilmoitettiin 1453 raiskauksesta, joka on parikymmentä ilmoitusta vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Vaikka poliiseja koulutetaan erikseen kohtaamaan seksuaalirikoksen uhri, poliisin päätyö on tapauksen tutkiminen. Siksi Heikkinen kannustaa ottamaan yhteyttä Rikosuhripäivystykseen, josta voi saada tukihenkilön mukaan poliisiasemalle.
– Nämä ovat äärimmäisen raskaita tapauksia, kun uhri joutuu käymään asiaan uudelleen läpi tuntemattomien ihmisten kanssa. Sen raskauden tietää vain se henkilö, joka siinä asemassa on, Heikkinen kommentoi.
– Pitää muistaa, että jokainen seksuaalirikos on liikaa ja tekijä on vastuussa teostaan, eikä uhri, Heikkinen lisää.
Lue myös: Mies kävi tuntemattomien lasten kimppuun metsäpoluilla Tampereella ja yritti raiskata – kesti yli vuosi, kunnes epäillyn henkilöllisyys selvisi
”Voit tehdä ainoastaan sen, mikä sinusta on oikein”
Raiskauksesta voidaan tuomita vähintään 1 vuoden ja enintään 6 vuoden vankeusrangaistukseen. Lotta ei pidä seksuaalirikoksista saatavia rangaistuksia riittävänä ja sen vuoksi pohti, kannattaako rikosilmoitusta tehdä ollenkaan.
Psykologin sanat kuitenkin muuttivat Lotan mielen.
– Hän sanoin minulle, että voin tehdä ainoastaan sen, mikä minusta on oikein.
Nyt Lotta on saanut kutsun poliisin kuulusteluihin, jossa selvitetään tapahtumien kulkua. Esitutkinnan jälkeen syyttäjä tekee päätöksen siitä nostetaanko syytettä. Jos asia etenee oikeuteen, ratkaisussa kestää todennäköisesti kuukausia jopa vuosi.
Pitkä prosessi mietityttää ja ahdistaa. Entä jos näyttöä ei olekaan tarpeeksi ja kaikki oli turhaa?
– Tottakai pelottaa, että koko syyte kaatuu, koska ei ole riittävästi näyttöä. Mutta minä valitsin tämän tien, ja aion mennä sen loppuun. Jos en voita oikeudessa, ainakin ilmoitukseni tilastoidaan, ja tiedän tehneeni parhaani.
Katso video: 17-vuotias Helena raiskattiin ja murhattiin öisessä puistossa – mysteeri piinaa edelleen poliisia: “En voi ymmärtää, miksi tapaus ei ole selvinnyt”
7:48