Hallitus arvioi säästävänsä lakkautuksilla noin 38 miljoonaa euroa.
Ulkomailla asuvien kansaneläkkeen lakkauttaminen voisi poikia oikeusjuttuja ja rutkasti lisää työtä, arvioi Kela eläkkeen lakkauttamista käsittelevässä lausunnossaan.
Hallitus on esittänyt kansaneläkelain muuttamista niin, että ulkomaille maksettava kansaneläke muuttuisi vähimmäisetuudeksi. Suomi on aiemmin ilmoittanut Euroopan komissiolle, että kansaneläke ei kuulu vähimmäisetuuksiin vaan vanhuus- ja työkyvyttömyysetuuksiin ja haluaa nyt muuttaa tätä luokittelua.
Luokittelun muuttaminen mahdollistaisi sen, että kansaneläkettä ei tarvitsisi maksaa ulkomaille.
Hallitus on perustellut eläkkeiden lakkauttamista säästösyillä.
Esityksen mukaan ulkomailla asuvien kansaneläkkeiden maksun keskeyttäminen vähentäisi kansaneläkemenoja noin 38 miljoonalla eurolla vuosittain ensi vuodesta lähtien.
Kela ei ole kuitenkaan lausunnossaan varma, onko hallituksen ehdottama muutos riittävä sen kannalta, että luokittelua voitaisiin komissiossa muuttaa.
Jos Suomen laki ja EU-lainsäädäntö ovat ristiriidassa, voisi tulkinnanvaraisuuden vuoksi syntyä tilanne, jossa Kelan antamia kansaneläkkeiden keskeyttämispäätöksiä testattaisiin tuomioistuimissa, Kela kirjoittaa.
Kelan arvion mukaan kansaneläkkeen keskeyttäminen koskisi 24 000 ihmistä. Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten puheenjohtaja Anja Vehkaperä kertoi huhtikuussa STT:n haastattelussa, että kansaneläkkeen maksamisen lopettaminen koskee noin 18 000:ta ruotsinsuomalaista.
Esityksen mukaan ulkomailla asuvista eläkkeensaajista noin 80 prosentilla eläkettä jäisi muutoksen jälkeen saamatta alle 200 euroa.
Hallituksen tarkoituksena on saada muutos voimaan ensi vuoden alusta. Kelan mukaan aikataulu on kuitenkin liian tiukka muun muassa teknisistä syistä ja työmäärän vuoksi.
Samalle viivalle Ruotsin ja Viron kanssa
Lausunnon tiistai-iltapäivään mennessä antaneista myös Eläkkeensaajien Keskusliitto ja Eläkeliitto suhtautuvat hallituksen esitykseen penseästi. Liittojen mukaan pientä eläkettä saava on voinut muuttaa ulkomaille juuri elinkustannusten vuoksi. Jos hänet pakotetaan palamaan Suomeen, joutuu hän turvautumaan muuhun, täydentävään sosiaaliturvaan, liitot ennustavat.
Kansallinen senioriliitto puolestaan kannattaa hallituksen esitystä pääosin. Liiton mukaan lakiesitys yhtenäistäisi käytäntöjä Suomen EU-naapurien kanssa.
Liitto kertoo, että Viro ja Ruotsi eivät maksa kansaneläkettä Suomessa asuville henkilöille, joilla olisi kotimaassa asuessaan oikeus eläkkeeseen. Liitto siis perustelee kantaansa vastavuoroisuudella.
Verovaroista rahoitettu kansaneläke on nähtävä lisäturvana ihmisille, joilla eläkekertymä on jäänyt pieneksi, Kansallinen senioriliitto katsoo. Liitto ehdottaa laille kahden vuoden siirtymäaikaa. Siirtymäaikana eläkkeen saaja voisi valmistella paluuta Suomeen tai varautua muuten tulojen pienenemiseen.
Myös Suomen Yrittäjät vetoaa lausunnossaan siihen, että kansaneläkkeen tarkoitus on turvata vähimmäistoimeentulo silloin, kun työeläke on pieni tai sitä ei ole.
Etujärjestön mukaan ratkaisusta seuraava kansaneläkkeen laskentatavan muutos on myös perusteltu, vaikka se voi johtaa Suomessa asuvien eläkkeensaajien kansaneläkkeen nousuun tai laskuun.
Hallituksen esityksessä kerrotaan, että karkean arvion mukaan suurimmalla osalla kansaneläkkeen määrä laskisi hieman.