Hallitus arvioi säästävänsä lakkautuksilla noin 38 miljoonaa euroa.
Ulkomailla asuvien kansaneläkkeen lakkauttaminen voisi poikia oikeusjuttuja ja rutkasti lisää työtä, arvioi Kela eläkkeen lakkauttamista käsittelevässä lausunnossaan.
Hallitus on esittänyt kansaneläkelain muuttamista niin, että ulkomaille maksettava kansaneläke muuttuisi vähimmäisetuudeksi. Suomi on aiemmin ilmoittanut Euroopan komissiolle, että kansaneläke ei kuulu vähimmäisetuuksiin vaan vanhuus- ja työkyvyttömyysetuuksiin ja haluaa nyt muuttaa tätä luokittelua.
Luokittelun muuttaminen mahdollistaisi sen, että kansaneläkettä ei tarvitsisi maksaa ulkomaille.
Hallitus on perustellut eläkkeiden lakkauttamista säästösyillä.
Esityksen mukaan ulkomailla asuvien kansaneläkkeiden maksun keskeyttäminen vähentäisi kansaneläkemenoja noin 38 miljoonalla eurolla vuosittain ensi vuodesta lähtien.
Kela ei ole kuitenkaan lausunnossaan varma, onko hallituksen ehdottama muutos riittävä sen kannalta, että luokittelua voitaisiin komissiossa muuttaa.
Jos Suomen laki ja EU-lainsäädäntö ovat ristiriidassa, voisi tulkinnanvaraisuuden vuoksi syntyä tilanne, jossa Kelan antamia kansaneläkkeiden keskeyttämispäätöksiä testattaisiin tuomioistuimissa, Kela kirjoittaa.
Kelan arvion mukaan kansaneläkkeen keskeyttäminen koskisi 24 000 ihmistä. Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten puheenjohtaja Anja Vehkaperä kertoi huhtikuussa STT:n haastattelussa, että kansaneläkkeen maksamisen lopettaminen koskee noin 18 000:ta ruotsinsuomalaista.