Aaltojen suunnittelemia kohteita hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon | MTV Uutiset
Alvar Aallon arkkitehtuuri Unescon maailmanperintöluetteloon – mukana nämä 13 helmeä
2:51Katso video: Nämä 13 Aaltojen suunnittelemaa kohdetta pääsivät Unescon maailmanperintökohdeluetteloon.
Julkaistu 26.07.2026 10:43(Päivitetty 26.07.2026 11:52)
Iriz Silander
Krista Rastamo
Unescon maailmanperintökomitea on hyväksynyt Aalto Works -arkkitehtuurikohteiden sarjan maailmanperintöluetteloon.
Aalto Works edustaa Alvar Aallon, Aino Aallon ja Elissa Aallon arkkitehtuurikohteita Suomessa. Kokonaisuus koostuu 13 Aaltojen suunnittelemasta kohteesta ympäri Suomea.
Siihen kuuluvat: Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo ja Kulttuuritalo Helsingissä, Jyväskylän yliopiston Aalto -kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo Jyväskylässä, Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan tehtaan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Kolmen Ristin kirkko Imatralla.
Aallon kuuluisin rakennus lienee Finlandia-talo Helsingissä. Se valmistui vuonna 1971, täydellinen peruskorjaus saatiin päätökseen loppuvuonna 2024.
Alvar Aalon sunnitteleman Finlandia-talon jättiremontti valmistui loppuvuodesta 2024. Katso, miltä siellä näyttää!
Aaltojen ateljee Helsingin Munkkiniemessä. Se valmistui vuonna 1955 Aaltojen arkkitehtitoimiston käyttöön. Rakennuksen laajennusosa valmistui vuonna 1963. Kuva: Museovirasto.Museovirasto
Lehtikuva Aaltojen kotitalo Munkkiniemessä Helsingissä. Se on Aino ja Alvar Aallon suunnittelema ja valmistui vuonna 1936.
Villa Mairea Porin Noormarkussa. Se rakennettiin Noormarkun ruukin alueelle vuonna 1939 Maire (o.s. Ahlström) ja Harry Gullichsenin edustuskodiksi. Kuva: Museovirasto.Jarno Kylmänen / Museovirasto
Imatralla Etelä-Karjalassa sijaitsevasta Kolmen Ristin kirkosta käytetään myös nimeä Vuoksenniskan kirkko. Kirkko valmistui vuonna 1957 ja vihittiin käyttöön seuraavan vuoden syyskuussa.Alvar Aalto -museo
Kulttuuritalo sijaitsee Sturenkadulla Helsingissä. Suomen kommunistiselle puolueelle monitoimitaloksi suunniteltu rakennus valmistui vuonna 1958.Lehtikuva
Kelan pääkonttori valmistui vuonna 1956 Taka-Töölöön Helsinkiin.Lehtikuva
Jyväskylän yliopiston päärakennuksen takapuoli Aalto-kampuksella, jonka suunnittelu alkoi 1950-luvulta.Lehtikuva
Sunilan tehdaslähiö rakennettiin Kotkaan vuosina 1936–1954.Lehtikuva
Muuratsalon koetalo Jväskylän Säynätsalossa on Alvar ja Elissa Aallon itselleen suunnittelema ateljee ja kesäasunto vuosilta 1952–53.Alvar Aalto Foundation
Myös Säynätsalon kunnantalo on Aallon käsialaa. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1949, ja se vihittiin käyttöön vuonna 1952.Alvar Aalto -museo
Seinäjoen kirjasto suunniteltiin osaksi kaupungin Aalto-keskustaa. Se valmistui vuonna 1965.Alvar Aalto Foundation
Seinäjoen Aalto-kokonaisuuteen kuuluu myös Lakeuden Risti, joka on vuosina 1957–1959 rakennettu ja vuonna 1960 käyttöön vihitty kirkkorakennus.Tomi Natri/All Over Press
3:13Katso videolta, miltä näyttää Alvar Aallon suunnittelema Sunilan tehdaslähiö Kotkassa.
Valinta Unescon maailmanperintöluetteloon on merkittävä kansainvälinen tunnustus suomalaiselle modernille arkkitehtuurille, joka voi avata myös uusia ovia matkailulle ja yhteistyölle.
– Se nostaa Aaltojen työn sekä kulttuuriperintömme ja arkkitehtuuriosaamisemme tunnettuutta. Samalla se sitouttaa meidät pitkäjänteiseen kulttuuriperinnön suojeluun, jotta tämä ainutlaatuinen perintö säilyy tuleville sukupolville, kertoo tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.
– Se avaa uusia ovia yhteistyölle ja matkailulle. Toivon, että tämä myös kannustaa ihmisiä läheltä ja kauempaa tutustumaan ainutlaatuisiin Aalto-kohteisiin, ministeri jatkaa.
Unescon maailmanperintökomitea hyväksyi Aalto Works -arkkitehtuurikohteiden sarjan maailmanperintöluetteloon Busanissa Etelä-Koreassa.
Suomella kahdeksan maailmanperintökohdetta
Aalto Worksin myötä Suomessa on nyt kahdeksan Unescon maailmanperintökohdetta. Näistä seitsemän on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde.
Suomen maailmanperintökohteet ovat Suomenlinna (1991), Vanha Rauma (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue (1999), Struven astemittausketju (2005), Merenkurkun saaristo (2006) sekä Aalto Works (2026).
Maailmanperintöluetteloon on koottu maailman merkittävimpiä kulttuuri- ja luonnonperintökohteita. Luettelossa on tällä hetkellä yli 1240 kohdetta eri puolilta maailmaa.
7:45Katso videolta, mitkä kohteet ovat jo aiemmin kuuluneet Suomessa Unescon maailmanperintölistalle.
