Foniatrin mukaan ääni on sielun peili, joka vaikuttaa siihenkin, mitä ihmiset meistä ajattelevat.
Ihmisten äänenväreissä on eroja. Foniatrian erikoislääkäri Juha Vintturi kertoo, että ihmisten äänenvärien eroihin vaikuttaa kaksikin aluetta anatomiassamme.
– Nykyään asiaa lähestytään source-filter -teorian kautta. Source tarkoittaa kurkunpäässä olevia äänihuulia, ja filter on taas kurkunpään yläpuolista aluetta, nielua, suuta ja nenääkin. Nämä kaksi aluetta synnyttävät äänen ja määräävät sen soinnin.
Vintturin mukaan äänihuulet, source, määrittää sen, millainen syntyvän äänen korkeus on hertseissä, kuten myös sen, onko ääni huokoinen ja pehmeä vai puristeinen ja kiinteä.
– Kun äänihuulet ovat tehneet osuutensa, loppu riippuu siitä mitä filter eli ääniväylä tekee äänelle. Väylä korostaa tiettyjä äänen sisältämiä taajuuksia ja vaimentaa toisia. Siinä tulevat äänen persoonalliset erot esille.
Omaan ääneensä on myös mahdollista vaikuttaa – se tosin voi vaatia paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Hyvä esimerkki omaan ääneen vaikuttamisesta on Vintturin mukaan klassisen laulun opiskelu.
– Sehän on aika erilaisen kuuloinen saundi, kuin millä ihmiset vaikkapa puhuvat keskenään. Se on osoitus siitä, että kun on tehty vuosia töitä, niin ääntä on opittu käyttämään eri tavalla.
"Ääni on sielun peili"
Vintturi uskoo äänen vaikuttavan hyvin paljon siihen, mitä toiset ihmiset meistä ajattelevat – hänen mukaansa peilaamme paljon toisesta ihmisestä.
– Sanotaan, että silmät ovat sielun peili, mutta voisi sanoa myös, että ääni on sielun peili. Jotenkin äänestä aisititaan intuitiivisesti, mitä toisessa ihmisessä liikkuu, vaikka se ei päälle näkyisikään.
Millaiset äänet sitten miellyttävät ihmiskorvaa eniten? Vintturi arvelee, että useimmin matalammat puheäänet koetaan kulttuurissamme miellyttävimmiksi. Vintturi sanoo kielen ja kulttuurien erojen vaikuttavan myös ääneen:
– Jos ajatellaan leikkimielisesti kansallisuuksien eroja, niin kyllä jenkkien puheessa on yleisesti ottaen pistävämpi ja nasaalimpi sävy. Suomalaisten puheääni taas on pehmeämpi, miksiköhän lie? Vintturi pohtii.
Aiemmin ajateltiin, että kaikkien tulisi kuulostaa lausuntataitelijalta tai uutistenlukijalta.
– Me foniatrit emme ajattele nykyään enää niin. Jos ihminen on itse tyytyväinen ääneensä ja ääni kestää hyvin käyttöä, niin kaikki on kunnossa.
Studio55.fi/Annimari Pasanen
Kuvat Colourbox.com
Kuka kuuluttaa junasi ja metrosi? Katso kuvat tunnettujen äänten takaa!
Tiesitkö, miltä suositut radioäänet näyttävät? – "Näin ulkonäköämme kommentoidaan"