Ex-pariskunnan kimuranttia osituskiistaa ratkottiin kahdessa eri oikeusasteessa vuosien ajan. Hovioikeus päätyi eri lopputulokseen kuin käräjäoikeus.
Pariskunta oli mennyt avioon vuonna 2001. Rakkaustarina oli alkanut muutamaa vuotta aiemmin.
Miehellä oli jo liiton alkuvaiheessa omistuksessaan monia kiinteistöjä ja taustallaan pitkä ura yrittäjänä. Nainen oli työskennellyt lyhyen ajan miehen omistamassa yrityksessä, mutta saanut sittemmin eläkepäätöksen psyykkisten ongelmien vuoksi.
Noin vuosi häiden jälkeen, vuonna 2002, pari solmi miehen aloitteesta aviehtosopimuksen. Mies halusi sen turvin varmistaa, ettei nainen pääsisi hänen omaisuuteensa käsiksi eron hetkellä.
Lopulta pari erosi vuonna 2014.
Lue myös: Uusperheiden arjessa kohdataan monenlaisia haasteita: "Rakentuu ensisijaisesti parisuhteen varaan"
Heikko vointi
Eron hetkellä pesänjakaja katsoi, että naisen psyykkinen tila oli ollut avioehtosopimuksen allekirjoittamisen aikaan niin heikko, ettei avioehtoa voinut pitää pätevänä asiakirjana. Pesänjakajan mukaan mies oli käyttänyt vaimon heikkoa tilannetta hyväkseen.
Osituksen sovittelussa mies määrättiin maksamaan 590 000 euron tasinkosummasta naiselle viidennes eli noin 118 000 euroa.
Lue myös: Rikosuhripäivystyksen pakkoavioliittotapaukset yli kaksinkertaistuneet viime vuodesta – nuorimmat uhrit teini-ikäisiä – tällaisia tapaukset ovat
Mies vaati käräjillä, että avioehtosopimus katsottaisiin edelleen päteväksi. Asiassa kuultiin todistajana muun muassa pankkivirkailijaa, jonka mukaan nainen oli papereiden allekirjoitushetkellä vaikuttanut rauhalliselta ja psyykkisestä oireilustaan huolimatta ymmärtänyt, mistä on kyse.