Valtaosa Mikael Agricolan luomista sanoista on yhä käytössä – tämä oli niistä ensimmäinen

Agricolalle kuuluneita esineitä ei ole säilynyt, mutta Tuovi Putkonen on pukeutunut asuun, jollaista Mikael Agricolan äiti tai täti olisi voinut käyttää. 
Museossa on muun muassa näköispainos Agricolan Abckiriasta, joka julkaistiin vuonna 1543. Se on ensimmäinen suomenkielinen painettu kirja.

– Tämä on siis aapinen, joka sisältää myös katekismuksen. Tämä kirja ei ollut tarkoitettu tavalliselle kansalle vaan papeille ja virkamiehille, joiden haluttiin oppivan suomen kieltä, toteaa Putkonen.

Agricolan sanakirja sisältää yli 9000 sanaa, joista kaksi kolmasosaa on edelleen käytössä. Esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja paikkakunta ovat Agricolan käyttöön ottamia sanoja.

Abckiria on ensimmäinen suomenkielinen painettu kirja. Pernajassa on esillä kirjan näköispainos.MTV

Catti oli ensimmäinen sana

Ihan ensimmäinen suomen sana, jonka Agricola kirjoitti, oli tiettävästi kissaan viittaava Catti.

– Hän kirjoitti sen Lutherin postillan marginaaliin. Hän jo hyvin nuorena miehenä rupesi keräämään kirjoja ja hänellä oli hyvin mittava ja kallisarvoinen kirjasto. Sanotaan, että siihen aikaan kirja oli niin arvokas, että se oli lehmän hintainen, sanoo Putkonen.

Agricolan kiinnostus suomen kieleen liittyy uskontoon.

– Uskonpuhdistukseen liittyy sellainen ajatus, että kansalle pitää kertoa Jumalan sanaa sen omalla kielellä. Suomalaisten saattaminen Jumalan sanan ääreen suomen kielellä oli hänen tavoitteensa, arvioi Putkonen.

Kiistaa Agricolan äidinkielestä

Tutkijat kiistelevät edelleen siitä, oliko Agricolan äidinkieli suomi vai ruotsi. Pernaja oli jo keskiajalla kaksikielistä aluetta.

– Täällä Pernajassa asuvalle ihmiselle on aivan luonnollista, että hän on kaksikielinen. Se, että hän hallitsi niin hyvin suomen kielen, kertoo siitä, että perheessä ainakin toinen vanhemmista on ollut suomenkielinen, uskoo Putkonen.

Agricola on Pernajassa edelleen tärkeä henkilö ja hänen muistoaan halutaan vaalia.

– Meille se on tärkeää ja me halutaan viedä sitä perintöä ja hänen kulttuurista perintöään eteenpäin. Kyllä se on selkärangassa olemassa, että me olemme Mikaelin pitäjästä kotoisin, miettii Mieskolainen.

Suomen ainoa Agricola-museo on Pernajassa, Agricolan syntymäpitäjässä.MTV

Kielen säilyminen ei ole itsestäänselvyys

Agricola-talossa järjestetään monenlaisia kulttuuritapahtumia, konsertteja, näyttelyjä ja esitelmiä.

– Tämä on sekä kulttuuriin että jonkin verran yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvä talo. Olemme aika varmoja siitä, että Mikael siellä 500 vuoden päässä on aika iloinen siitä, että hänen perintöään ja muistoaan tällä tavalla viedään eteenpäin ja kunnioitetaan, toteaa Mieskolainen.

Agricolan luoman suomen kielen säilyminen myös tulevaisuudessa ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi monessa yrityksessä käyttökieli on jo englanti.

– Siitä voi olla huolissaan, koska suomalaisia on niin vähän. Pienten kielten osana usein on, että ne vähitellen katoavat, mutta pidetään kiinni suomen kielestä, toivoo Putkonen.