EU panostaa vuotavien ulkorajojensa valvontaan: Moni jäsenmaa haluaa rakentaa aitoja – "Rajoja on pystyttävä valvomaan"

Vain osa heistä on rekisteröity jossain toisessa EU-maassa. Käytännössä siis EU:n alueelle saapuneet tai salakuljetut siirtolaiset välttelevät tiettyjen maiden viranomaisia ja hakeutuvat mahdollisuuksien mukaan suoraan niihin EU-maihin, jotka heitä oman tulevaisuutensa kannalta eniten kiinnostavat.

Karl Nehammer sanoi jo Brysseliin tullessaan, että hän ei suostu kokouksen päättymiseen ennen kuin maahantulokysymyksissä päästään eteenpäin.

Hallitsematon maahanmuutto on ollut EU:n ongelma jo vuosikaudet. Sotaa pakenevien noin 4 miljoonan ukrainalaisen väliaikainen sijoittaminen on juuri ja juuri saatu hoidettua, mutta heidän lisäkseen EU:n alueelta turvaa ja asuinpaikkaa hakee lähes miljoona siirtolaista.

Suurimmalla osalla heistä ei ole edes mahdollisuutta saada turvapaikkaa EU:n alueella, koska heidän kotimaansa ovat EU:n arvioiden mukaan turvallisia.

"Rajoja on pystyttävä valvomaan"

EU päätti tässä huippukokouksessa viimein puuttua myös turvapaikkashoppailuun. Jos turvapaikkakäsittelyn kielteinen päätös on tehty jossain EU-maassa, sitä ei voi aloittaa uudestaan toisessa EU-maassa.

Useat EU:n ulkorajamaat ovat aloittaneet myös raja-aitojen rakentamisen tehostaakseen rajavalvontaansa.

EU ei ole tähän mennessä näitä projekteja rahoittanut, mutta Itävallan eilen neuvottelema päätös kohdistaa EU:n tukea nyt rajojen teknisiin valvontalaitteisiin.

– Rajoja on pystyttävä valvomaan. Aiomme vahvistaa ulkorajojamme ja torjua laitonta maahanmuuttoa. Tässä aiomme keskittyä kahteen kokeiluun ulkorajoilla.

– Toisin sanoen aiomme hankkia kokonaisvaltaisen, liikkuvan ja pysyvän valvontavälineistön ajoneuvoista kameroihin, valvontatorneista elektroniseen valvontaan, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi aamuyöllä huippukokouksen päätteeksi.

Toinen kokeilu on saada maahanmuuton rekisteröinti tehtyä ensimmäisessä EU-valtiossa ja turvapaikkapäätöksen käsittely vain kertaalleen.

Lisää tukea maille

Itävallan liittokansleri Nehammer oli tyytyväinen ensimmäisiin konkreettisiin yrityksiin saada hallitsematon muuttoliike hallituksi.

– EU:n komissio myöntyy nyt siihen, että se auttaa tässä ongelmassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Bulgarialle sitä, että maa saa tiettyihin rajoihin saakka taloudellista tukea esimerkiksi henkilöstöön, ajoneuvojen hankintaan, panssaroituihin ajoneuvoihin, teknisiin välineisiin, valvontatorneihin.

– Tätä kaikkea he voivat vahvistaa ja saavat samalla väljyyttä omaan kansalliseen budjettiinsa vahvistaa sitten muun muassa omia raja-aitojaan.

Bulgaria on yksi EU:n rajavaltioista, jonka alueen kautta siirtolaisia tulee Balkanin alueelle, sieltä Kroatiaan, Sloveniaan, Romaniaan ja Unkariin.

Useimmilla päämääränä ovat lopulta Itävalta, Saksa, Hollanti, Belgia, Tanska ja Ruotsi.

EU-kokouksen päätökset olivat ensimmäinen konkreettinen yritys tarttua EU:n maahanmuutto-ongelmiin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) arvion mukaan keskustelu maahanmuutosta tulee kuitenkin jatkumaan.

Useimmat EU-maat ovat lukuisista yrityksistä huolimatta haluttomia keskustelemaan maahanmuuton taakanjaosta, suurimman vastuun Eurooppaan tulevista siirtolaisista kantavat yhä Espanja, Italia ja Kreikka.

Lue myös: MTV Uutisten kirjeenvaihtaja: Ukrainan presidentti sai Brysselissä sotasankarin vastaanoton – "Zelenskyi tietää, että Ukraina on toivottu jäsen"