Ainakin muutama EU-maiden päämies lähti tyytyväisenä tänä aamuna kotimatkalle Brysselistä. Yksi heistä oli Itävallan liittokansleri Karl Nehammer. Itävalta ei ole edes EU:n ulkorajamaa, mutta siitä huolimatta se on vastaanottanut viime vuonna lähes 200 000 turvapaikanhakijaa.
Vain osa heistä on rekisteröity jossain toisessa EU-maassa. Käytännössä siis EU:n alueelle saapuneet tai salakuljetut siirtolaiset välttelevät tiettyjen maiden viranomaisia ja hakeutuvat mahdollisuuksien mukaan suoraan niihin EU-maihin, jotka heitä oman tulevaisuutensa kannalta eniten kiinnostavat.
Karl Nehammer sanoi jo Brysseliin tullessaan, että hän ei suostu kokouksen päättymiseen ennen kuin maahantulokysymyksissä päästään eteenpäin.
Hallitsematon maahanmuutto on ollut EU:n ongelma jo vuosikaudet. Sotaa pakenevien noin 4 miljoonan ukrainalaisen väliaikainen sijoittaminen on juuri ja juuri saatu hoidettua, mutta heidän lisäkseen EU:n alueelta turvaa ja asuinpaikkaa hakee lähes miljoona siirtolaista.
Suurimmalla osalla heistä ei ole edes mahdollisuutta saada turvapaikkaa EU:n alueella, koska heidän kotimaansa ovat EU:n arvioiden mukaan turvallisia.
"Rajoja on pystyttävä valvomaan"
EU päätti tässä huippukokouksessa viimein puuttua myös turvapaikkashoppailuun. Jos turvapaikkakäsittelyn kielteinen päätös on tehty jossain EU-maassa, sitä ei voi aloittaa uudestaan toisessa EU-maassa.
Useat EU:n ulkorajamaat ovat aloittaneet myös raja-aitojen rakentamisen tehostaakseen rajavalvontaansa.
EU ei ole tähän mennessä näitä projekteja rahoittanut, mutta Itävallan eilen neuvottelema päätös kohdistaa EU:n tukea nyt rajojen teknisiin valvontalaitteisiin.