Espoon lapsimurhasta epäilty äiti päätyi itsemurhaan – vangit tappavat itsensä lähes aina hirttäytymällä: "Kolmannes lapsensa tappaneista naisista yrittää itsemurhaa"

5:42
Vankien itsemurhia pyritään vähentämään vankiloissa, katso video Vantaan vankilasta.

Espoon Suurpellossa pienen lapsensa tammikuussa surmannut 35-vuotias nainen kuoli tällä viikolla surmattuaan itsensä. Brittinainen vahingoitti itseään Vantaan vankilassa, mistä hänet vietiin kriittisessä tilassa sairaalaan.

Nainen kuoli runsasta viikkoa myöhemmin sairaalassa vammoihinsa. Naista epäillään pienen lapsensa murhasta, joka tapahtui tammikuun 19. päivä. Nainen oli hävinnyt huoltajuusriidan lapsestaan juuri ennen tekoaan.

Vantaan vankilassa järkytyttiin naisen itsemurhasta. Vankilassa sijaitsevan Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri, psykiatri Alo Jüriloo ei ollut itse tavannut naista, mutta hän tietää teon olleen yllättävä henkilökunnalle.

– Tapahtunut ilmeisesti pääsi yllättämään vankilassa kaikki. Yleensä tieto välittyy henkilökunnalle, jos tiedetään, että vanki voisi olla itsetuhoinen.

– Tämä on inhimillinen tragedia kaikille, niin naisen omaisille kuin vankilan henkilökunnalle, Jüriloo sanoo.

Naisesta ei herännyt huolta

Jüriloo vakuuttaa, että jos vankilaviranomaisille olisi tullut tieto naisen itsetuhoisista ajatuksista, asiaan olisi puututtu ja hän olisi saanut apua.

– Se on aivan selvää, että sellaiset ajatukset otetaan vakavasti. Siihen olisi puututtu varmasti jo poliisivankilassa, jos itsetuhoisuudesta olisi tiedetty.

Jüriloon mukaan vankilassa tarjotaan apua aina, jos nähdään ihmisen olevan itsetuhoinen.

– Ilmeisesti tästä (lapsensa surmanneesta) naisesta ei syntynyt sellaista huolta.

Kuoli sairaalassa

Osa vankilassa tapahtuvista itsemurhista on niin hyvin suunniteltuja ja harkittuja tekoja, että aikomus ei näy vangista päällepäin eikä kukaan osaa huolestua.

– Yleensä ihminen, joka on päättänyt tehdä itsemurhan, on hyvin rauhallinen ennen tekoaan. Hänestä ei välttämättä lainkaan välity ulospäin se, että hän aikoo tappaa itsensä. Pitkälle harkitut itsemurhat ovat hankalimpia tunnistaa, Jüriloo tietää.

Brittinainen ehti olla Vantaan vankilassa erittäin lyhyen aikaa. Ilmeisesti häntä ei ollut vielä edes sijoitettu mihinkään osastolle, vaan hän oli vasta vastaanottovaiheessa.

Normaalisti Vantaan vankilassa ei edes ole naisvankeja, joten kyseinen nainen oli todennäköisesti Vantaalla vain läpikulkumatkalla.

Kun nainen oli vahingoittanut itseään, hänet kuljetettiin vankilasta sairaalaan, missä hän oli kriittisessä tilassa runsaan viikon ennen kuolemaansa.

Vammat olivat niin vakavat, ettei häntä pystytty pelastamaan.

Yksi tuhannesta vangista tappaa itsensä

Yleisesti ottaen Suomen vankiloissa tapahtuu hyvin vähän itsemurhia. 1980-luvun alkupuolella tapahtui peräti 16 vanki-itsemurhaa yhdessä vuodessa ja 90-luvun alkupuolellakin monena vuonna 10.

– Itsemurhien määrä on onneksi vähentynyt koko ajan.

Suomessa on noin 3000 vankia ja vankien itsemurhia tapahtuu nykyään 2-3 vuosittain.

– Se on samaa tasoa kuin muualla Euroopassa. Pohjoismaista Tanskassa tehdään vähiten itsemurhia vankiloissa. Myös Italiassa tapahtuu vähän vanki-itsemurhia, Jüriloo kertoo.

Vantaan vankilassa tapahtui edellinen itsemurha useita vuosia sitten, mutta nyt lapsensa murhasta epäilty äiti tappoi itsensä.

Vantaalla on vain tutkintavankeja ja vuosittain vankilan läpi kulkee yli 2000 vankia.

– Täällä tavataan suuri määrä vankeja, mutta onneksi itsemurhia tapahtuu silti vähän. Osa vangeista on täällä lyhyen aikaa, osa pitempään.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Suurin osa tehdään hirttäytymällä

Vankisellit pyritään aina tekemään niin turvallisiksi, että vangit eivät pystyisi vahingoittamaan niissä itseään. Kaikkea ei kuitenkaan pystytä estämään.

Itsemurhat vankiloissa tapahtuvat lähes poikkeuksetta vankiselleissä.

– Lähes kaikki vankiloissa tapahtuvat itsemurhat tehdään hirttäytymällä. Itsensä pystyy hirttämään vaikka vaatteella tai lakanalla ihan istualtaankin. Selleissä on myös vaatenaulakot, ja välillä on pohdittu pitäisikö nekin poistaa, Jüriloo kertoo.

– Toinen vaihtoehto on laittaa muovipussi päähän. Niitäkin on vaikea estää, koska muovipusseja ei voida kokonaan kieltää vankiloissa.

Joskus harvoin vanki on surmannut itsensä lääkkeillä tai viiltelemällä, mutta se on erittäin poikkeuksellista.

Vankeuden alkuaikana korkein riski

Itsetuhoiset vangit pyritään aina tunnistamaan vankiloissa ja saamaan heidät avun piiriin.

Rikosseuraamuslaitoksella on oma ohjeistus heidän tunnistamiseensa. Vastuu on koko vankilan henkilökunnalla, kuten myös terveydenhuollolla.

– Jos jostakusta syntyy huoli, tilanne pitää arvioida heti. Suurin itsemurhariski on ensimmäisen kuukauden aikana vankeuden alkamisesta. Samalla tavalla psykiatrisessa hoidossa suurin itsemurhariski on hoidon alussa ja hoidon päätyttyä, Jüriloo tietää.

Vankeuden alkuaikana päihteenkäyttäjille voi tulla pahat vieroitusoireet, jotka aiheuttavat itsetuhoisuutta. Lisäksi vanki voi kärsiä järkytyksestä sekä tehdyn rikoksensa että vankilaan joutumisensa vuoksi.

Voi käynnistää lumipalloefektin

Vankilassa tapahtuva itsemurha voi käynnistää lumipalloefektin ja aiheuttaa itsetuhoisia ajatuksia myös muissa vangeissa.

– Henkilökunta on tästä hyvin tietoinen ja asiaa seurataan aina tarkasti. Muita vankeja pidetään silmällä, Jüriloo vakuuttaa.

Yleensä vankien keskuudessa leviää melko nopeasti tieto siitä, jos joku surmaa itsensä.

Kun vankilassa tapahtuu itsemurha, tapaus käydään huolellisesti läpi myös henkilökunnan kesken.

– Henkilökunnalle tarjotaan apua, koska tapahtunut on järkytys kaikille.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Itsetuhoisia autetaan heti

Jüriloon mukaan vangeille on hyvin tarjolla terveydenhuoltopalveluja.

Vangin tullessa vankilaan hänelle tehdään tulotarkastus, missä keskustellaan myös psyykkisestä voinnista. Tarvittaessa vanki lähetetään heti psykiatriseen hoitoon.

– Jos joku on itsetuhoinen, hänet otetaan hoitoon samantien. Hoitoon pääsee siis hyvin nopeastikin. Meillä on erittäin korkealuokkainen psykiatrinen vankisairaala, Jüriloo kehuu.

Ellei vangille ole aikaa tehdä perusteellista tulotarkastusta, yksi keskeinen asia on arvioida heti vangin saapuessa itsemurhariskiä.

– Jos ihmisellä on ollut aikaisempia itsemurhayrityksiä, se kasvattaa riskiä itsemurhaan. Samoin vangilta kysytään heti, onko hän ollut psykiatrisessa hoidossa.

Tehty rikos vaikuttaa

Osa vangeista saattaa kertoa itsetuhoisista ajatuksista, vaikkei sellaisia tosiasiassa olisikaan. Henkilökunnan vaikea tehtävä onkin yrittää tunnistaa todelliset itsetuhoiset tapaukset.

– Joku saattaa haluta vain huomiota tai sairaalaan. Oikean itsetuhoisen ihmisen tunnistaminen ei ole aina helppoa, Jüriloo sanoo.

Vangin tekemä rikos voi myös kertoa siitä, millaisessa itsemurhariskissä hän on. Oman lapsen surmaaminen on selvä riskin kasvattaja, erityisesti naisilla.

– Kolmannes naisista, jotka tappavat oman lapsensa, yrittävät itsemurhaa. Tällaisen teon jälkeen on hyvin tyypillistä yrittää itsemurhaa heti tai vähän myöhemmin, Jüriloo sanoo.

Väkivaltarikos kohottaa riskiä

Espoon Suvelassa tapahtui raaka kolmen lapsen murha vuonna 2007, kun taiwanilaisäiti surmasi omat pienet lapsensa. Tuolloin Jüriloon mukaan vankilan henkilökunta tarkkaili naista mahdollisen itsetuhoisuuden vuoksi.

– Itsemurhariski tiedostettiin ja häntä tarkkailtiin juuri sen vuoksi.

Väkivaltarikokseen syyllistyneillä on ylipäätään kohonnut itsemurhariski verrattuna muihin vankeihin.

Ulkomaalaistaustaisilla vangeilla on myös korkeampi riski itsemurhaan kuin suomalaisilla.

– Kyse on monen asian summasta ja ihmisen omalla taustalla on merkitystä. 

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja