Sääilmapallojen lähettäminen on arkipäiväistä toimintaa joka puolella maailmaa.
Suomessa luotauksia tehdään Jokioisissa neljä kertaa päivässä ja Sodankylässä kaksi kertaa. Jopa 35 kilometrin korkeuteen asti kohoavat pallot ovat edellytys sään ennustamiselle.
– Sääpallon tuntee siitä, että se on tuollainen kaksi kännykkää päällekkäin (kokoinen radioluotain), 50 metriä narua ja ilmapallo toisessa päässä. Painaa 90 grammaa ja kulkee ylöspäin, siitä sen erottaa, toteaa vanhempi suunnittelija Timo Laine Ilmatieteen laitokselta.
Laineen antama kuvaus poikkeaa rajusti Pohjois-Amerikassa havaituista kohteista. 4. helmikuuta alasammuttua kiinalaista vakoiluilmapalloa kuvailtiin kahden linja-auton kokoiseksi. Perjantaina ja lauantaina alasammuttuja kohteita luonnehdittiin Volkswagen Beetlen eli pienehkön henkilöauton kokoisiksi.
– En ole koskaan kuullut auton kokoisesta säänmittauslaitteesta, jotka lentelisivät taivaalla, Laine kertoo.
Suomessa sääpallot ovat tavallisesti korkeintaan 3–4 metriä halkaisijaltaan.
– Ne mittaavat ylös mennessään ja alas tullessaan ilman lämpötilan, kosteuden, ilmanpaineen, tuulen suunnan ja nopeuden, Laine listaa.