Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Emeritusprofessori pitää Yhdysvaltojen iskua Iraniin laittomana – vertaa vuoden 2003 iskuihin Irakiin

10:32Mikä sai Trumpin iskemään Iraniin?Mitä Iran tekee seuraavaksi ja miten konflikti vaikuttaa Eurooppaan. Poliitikan asiantuntijat arvioivat skenaarioita.
Julkaistu 23.06.2025 13:19

MTV UUTISET – STT

Emeritusprofessori Koskenniemen mukaan olisi toivottavaa, että selkeät laittomuudet todettaisiin.

Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Yhdysvaltojen viikonloppuna tekemä isku Iraniin on varsin yksinkertainen tapaus, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Yhdysvallat iski varhain sunnuntaina kolmeen Iranin ydinlaitokseen.

– On selvää, että Yhdysvaltain isku on laiton, Koskenniemi sanoo.

Hän toteaa, että isku on laiton hyvin samalla tavalla kuin Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin vuonna 2003. Myös sitä perusteltiin joukkotuhoaseiden uhalla.

Koskenniemi huomauttaa, että kansainvälisen oikeuden nojalla yksipuolista voimaa voi käyttää ainoastaan yhdessä tilanteessa: itsepuolustukseksi aseellisen hyökkäyksen sattuessa. Tätä voidaan laajentaa koskemaan myös välittömän aseellisen hyökkäyksen uhkaa.

– Muuta oikeudellista perustelua yksipuoliselle voimankäytölle ei kansainvälinen oikeus tunne, Koskenniemi sanoo.

Hän lisää, että YK:n turvallisuusneuvosto voi myös antaa valtiolle valtuuden päättää mahdollisuudesta voimankäyttöön. Myöskään tästä ei ole nyt kysymys.

Lue myös: Iran saattoi siirtää uraanivarastot ennen iskua – USA:n viranomaisilta yllättävä lausunto

"Laittomuuden toteaminen olisi toivottavaa"

Yhdysvaltojen edustaja sanoi YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa, että maalla oli oikeus hyökätä Iraniin YK:n peruskirjassa mainitun yhteisen puolustautumisoikeuden nojalla.

Koskenniemi näkee tämän vain Yhdysvaltojen pyrkimyksenä hämärtää tilannetta, jossa säännöt ovat täysin selkeitä ja riidattomia.

– En aio ottaa tätä missään suhteessa vakavasti.

Suomen valtiojohto kommentoi iskuja sunnuntaina. Presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) vetosivat kommenteissaan koston kierteen katkaisemiseksi Lähi-idässä ja vaativat diplomatiaa, vuoropuhelua ja kansainvälisen oikeuden kunnioitusta. Iskuja ei kuitenkaan suoraan tuomittu.

Koskenniemi sanoo, ettei muilla valtioilla ole voimakasta velvollisuutta tuomita laitonta tekoa eikä tuomitsematta jättäminen ole laitonta sinänsä.

– Mutta jos Suomessa halutaan puhua sääntöpohjaisesta oikeusjärjestyksestä, silloin olisi toivottavaa, että selkeän laittomuuden kyseessä ollessa se todettaisiin, Koskenniemi sanoo.

Hän muistuttaa, että Yhdysvaltojen vuoden 2003 isku Irakiin tuomittiin laajalti YK-elimissä ja myös valtioiden toimesta. Myös presidentti Tarja Halonen totesi iskun tuolloin olleen laiton.

Lue myös: Putin ja Iranin ulkoministeri tapaavat Moskovassa: "Venäjä on historian oikealla puolella"

Seuraamukset erittäin epätodennäköisiä

Laittoman iskun mahdolliset oikeudelliset seuraukset ovat kuitenkin erittäin epätodennäköisiä. YK:n peruskirjassa ja sen voimankäyttöä koskevassa säännössä ei ole kyse rikosoikeudellisesta säännöstöstä.

– Se on kansainvälistä oikeutta valtioiden välisessä olomuodossa, Koskenniemi kuvaa.

– Rikosoikeudellisen vastuun sijaan valtioille kyllä kuuluu velvollisuus korvata aiheuttamansa vahingot. Mutta yleensä vastuu toteutuu poliittisluontoisin toimin.

Käytännössä poliittisluontoiset seuraukset voisivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että YK tuomitsisi iskut. YK:n turvallisuusneuvosto voisi periaatteessa langettaa pakotteita, mutta neuvoston pysyvän jäsenen tapauksessa tämä on Koskenniemen mukaan mahdotonta.

– Ei tässä ole minkäänlaista seuraamusmahdollisuutta olemassa, joka mitenkään muistuttaisi mitään rikosoikeudellista vastuuta.

USA:n iskut saattavat ennakoida muutosta – "Iran olisi pantu polvilleen"

Lisää aiheesta:

Näin kansainvälinen oikeus linjaa Israelin toimista palestiinalaisalueilla – koskee myös SuomeaPutin ja Netanjahu: Ovatko kansainväliset pidätysmääräykset turhia, jos niitä ei noudateta? "Toissijaista, mitä näille herroille tapahtuu"Suomalaistutkijoiden arvio: Israelin ja Hamasin johdolle pidätysmääräykset lähes varmasti – näihin asioihin se vaikuttaisiHalla-aho: Ulkoministeriön "painostusryhmä" ei määrittele Suomen Israel-politiikkaaUlkoministeri Valtoseen poikkeuksellista tyytymättömyyttä ministeriössä – syynä Israelin myötäilyAsiantuntija: Ukrainan sotilaallisessa avustamisessa ei ole mitään kyseenalaista, myös Suomella oikeus odottaa apua
IranUlkomaat

Tuoreimmat aiheesta

Iran
  • Eilen15:48
    Ilmastonmuutos

    Iran kärvistelee kuivuuden kourissa: Asiantuntijoilta synkkä arvio ääri-ilmiöistä

  • 31.10.05:32
    Ydinaseet

    Iran mollaa Trumpia ydinkokeista: Taantumuksellista ja vastuutonta

  • 5.10.11:40
    Raha

    Iran aikoo uudistaa rahansa: Kymppitonnista tuleekin ykkönen

  • 28.9.13:29
    YK

    Ulkoministeri Valtosen sääret olivat liikaa Iranin valtion televisiolle

  • 27.9.10:01
    Pakotteet

    Iran kutsui kotiin suurlähettiläänsä Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta – syynä pakotteiden palauttaminen