Eikö uuden oppiminen onnistu? Aivoista ei lopu koskaan tila, mutta nykymeno verottaa muistia – apu voisi löytyä ulkoisesta kovalevystä

Syvällä korvien takana sijaitseva aivojen osa, hippokampus, on ”muistin orkesterin johtaja”, luonnehti Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen Huomenta Suomessa maanantaina.

Öiseen aikaan tämä orkesterin johtaja syöttää muistitiedon pitkäkestoisen muistin järjestelmiin. Hippokampus ikään kuin toistaa uudelleen tärkeitä muistettavia asioita sisältäviä videoita. Hippokampusta voikin luonnehtia ”aivojen YouTubeksi”. Muisti ei tosin toimi kuten videokamera, sillä se valikoi tallennettavat asiat, toimittaja ja tietokirjailija Leeni Peltolainen tarkentaa.

Kun muiston tallentaminen pitkäkestoiseen muistiin onnistuu, se pysyy siellä hyvin. Onnistunut tallentaminen tapahtuu nimenomaan öisin, sillä päiväsaikaan ihmisen muisti on vielä jokseenkin häilyväinen ja hatara.

Nykymeno verottaa muistia

Päivällä muistin tallennusprosessia sotkevat jatkuva häly, piippaukset ja keskeytykset. Niiden keskellä on oikeastaan mahdotonta oppia uusia asioita.

Moni kuitenkin tunnistaa tilanteen, jossa hälyn keskellä pitäisi perehtyä uusiin työtehtäviin tai omaksua uusi järjestelmä. Kun oppimistilanne on säheltämistä, ei ole ihme, että oppiminen tuntuu raskaalta ja vaikealta.

– Tosi paljon menee yksinkertaisesti ohi. Mieltä kuormittavat ne kesken olevat ja meneillään olevat asiat ja uusi asia ei pääse juurtumaan mieleen, Huotilainen sanoo.

Nykyelämä verottaa muistiamme paitsi päivisin, myös öisin. Yhä useampi kärsii unettomuudesta. Jos ihminen ei nuku kunnolla, uudet muistot eivät pääse tallentumaan aivoihin. Samalla vähäinen uni häiritsee keskittymistä seuraavana päivänä. Univaje on yhdistetty esimerkiksi muistisairauksiin.

Lue myös: Muistisairaus voi näkyä käytöksessä jo ennen unohtelua – tässä hälytysmerkit

”Ulkoinen kovalevy” avuksi muistamiseen?

Hippokampuksen toimintaa voitaisiin periaatteessa tehostaa ulkoisesti. Eläintutkimuksista on saatu vihjeitä siitä, että aivoihin kiinnitetty ”ulkoinen kovalevy” voisi auttaa tallentamaan muistiin muistikuvioita hippokampuksesta. ”Ulkoinen kovalevy” ikään kuin vihjaa aivoille uudestaan muistikuvioista syöttämällä niitä aivoihin, millä saadaan parannettua muistia.

Tieteisfiktiolta kuulostava laitetta ei voida terveillä ihmisillä testata, sillä se vaatii suoran fyysisen kontaktin hippokampuksen alueelle. Terve ihminen voi varjella muistiaan pelaamalla muisti-, kortti- ja lautapelejä, syömällä terveellisesti ja liikkumalla riittävästi. Aivot ja muisti tarvitsevat toimiakseen myös unta, jonka aikana esimerkiksi informaatiota käsitellään.

– Kyllä se muistiin vaikuttaa, miten me eletään tätä elämää, Huotilainen toteaa.

Miten kaikki tieto omaksuttu tieto mahtuu aivoihin? Miksi monen on vaikea muistaa nimiä? Katso koko haastattelu videolta.

Lue myös: Aivopähkinä, joka pitäisi pystyä ratkaisemaan 8 sekunnissa – katso kuvaa, pystytkö sinä?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.