Toisin kuin tietokoneen kovalevy, ihmisen muisti ei tule koskaan täyteen. Jatkuva häly, laitteiden piipitys ja keskeytykset kuitenkin sotkevat muistin tallennusprosessia, mikä tekee uusien asioiden oppimisesta haastavaa. Eläintutkimuksista saadut tulokset vihjaavat, että avuksi voitaisiin ottaa aivojen "ulkoinen kovalevy”.
Syvällä korvien takana sijaitseva aivojen osa, hippokampus, on ”muistin orkesterin johtaja”, luonnehti Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen Huomenta Suomessa maanantaina.
Öiseen aikaan tämä orkesterin johtaja syöttää muistitiedon pitkäkestoisen muistin järjestelmiin. Hippokampus ikään kuin toistaa uudelleen tärkeitä muistettavia asioita sisältäviä videoita. Hippokampusta voikin luonnehtia ”aivojen YouTubeksi”. Muisti ei tosin toimi kuten videokamera, sillä se valikoi tallennettavat asiat, toimittaja ja tietokirjailija Leeni Peltolainen tarkentaa.
Kun muiston tallentaminen pitkäkestoiseen muistiin onnistuu, se pysyy siellä hyvin. Onnistunut tallentaminen tapahtuu nimenomaan öisin, sillä päiväsaikaan ihmisen muisti on vielä jokseenkin häilyväinen ja hatara.
Nykymeno verottaa muistia
Päivällä muistin tallennusprosessia sotkevat jatkuva häly, piippaukset ja keskeytykset. Niiden keskellä on oikeastaan mahdotonta oppia uusia asioita.
Moni kuitenkin tunnistaa tilanteen, jossa hälyn keskellä pitäisi perehtyä uusiin työtehtäviin tai omaksua uusi järjestelmä. Kun oppimistilanne on säheltämistä, ei ole ihme, että oppiminen tuntuu raskaalta ja vaikealta.
– Tosi paljon menee yksinkertaisesti ohi. Mieltä kuormittavat ne kesken olevat ja meneillään olevat asiat ja uusi asia ei pääse juurtumaan mieleen, Huotilainen sanoo.