Eeva Lehtimäen kommentti: Metsäteollisuus täräytti työmarkkinapommin – onko paikallisen sopimisen tie auki nyt myös muille?

Historiallinen päivä. Korporaatiot horjuvat. Levottomuudet ja työrauhahäiriöt lisääntyvät. Esimerkiksi näillä sanoin luonnehdittiin Metsäteollisuus ry:n ilmoitusta, että se irtaantuu työehtosopimustoiminnasta, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.

Metsäteollisuus osaa yllättää. Se onnistui valmistelemaan salassa myös irrottautumisensa Elinkeinoelämän keskusliitosta vuonna 2016. Sekin oli työmarkkinapommi. Silloin yksi peruste oli, että Metsäteollisuus pystyy parempaan edunvalvontaan yksinään kuin EK:ssa.

Nyt oli seuraavan askeleen aika. Paikallinen sopiminen, joustot ja rakenteelliset uudistukset eivät ole Suomessa edenneet metsäpatruunoiden haluamalla tavalla.

Metsäjätit ja muut alan toimijat siirtyvät yrityskohtaiseen neuvottelumalliin sen jälkeen, kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät. Ensimmäiset sopimukset ovat katkolla ensi vuoden lopussa ja viimeisimmät vuoden 2022 lopussa.

Paperiliiton Petri Vanhalaa ei oltu varoitettu tes-irtaantumisesta, vaikka asiaa oli osattu odottaa vuosien varrella. Yllätys mikä yllätys.

Mitä Metsäteollisuus hakee? 

Mitä historiallinen uutinen sitten tarkoittaa tai miltä se näyttää ulospäin?

Metsäteollisuus pääsee vuosia haluamaansa tavoitteeseen sopia palkoista ja työehdoista siellä missä bisnes tapahtuu eli yrityksissä. Tällä haetaan kilpailukykyä kansainvälisesti kovalla alalla.

Yhtiökohtaisilla sopimuksilla on myös helpompi reagoida muuttuvaan markkinaan ja pelastaa kiperissä paikoissa jopa työpaikkoja.  

Paikallisella sopimisella on Suomessa kuitenkin paha kaiku eli työntekijöiden mielestä se tarkoittaa yleensä työehtojen heikkenemistä. Vastapuoli ja monet työmarkkinatoimijat ehtivät jo arvioida, että ensimmäisenä leikkurissa ovat paperimiesten palkat.

Ulostulon ajoitus varmasti puhuttaa

Metsäteollisuuden hallituksen puheenjohtajan Ilkka Hämälän mukaan uudistus ei ole reagointia tämän hetkiseen kovaan keskusteluun ja poliittiseen ilmapiiriin. Voi olla niinkin, mutta jos veikata saa, ulospäin ei näytä välttämättä yhtä ruusuiselta. Voiko ajoitus olla täysin sattumaa?

Loppukesän ja syksyn aikana pääministeri Sanna Marin (sd) ja yritysjohtajat ovat sanailleet Kaipolan paperitehtaan sulkemissuunnitelman jälkimainingeissa vähintäänkin reippaasti. Marin on vaatinut koronakriisin keskellä yrityksiltä yhteiskuntavastuuta.

Keskusteluun osallistui myös säästeliäästi julkisuudessa esiintyvä UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvostelemalla hallitusten poukkoilevaa linjaa, esimerkiksi veroratkaisuissa. Osansa kritiikistä sai myös ay-liike.

– Ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi, Pesonen latasi avoimessa kirjeessään.

Hallitus tai pääministeri ei saanut ennakkovaroitusta tulevasta, vaikka Marin tapasi Metsäteollisuuden edustajia syyskuun alussa. Marinin twiitti kuvastaa hyvin tunnelmia:

– Tapasin viime viikolla myös Paperiliiton Petri Vanhalaa. Tuon tapaamisen perusteella ehdin jo toivoa, että on löytymässä aitoa yhteishenkeä isänmaan puolesta kriisin keskellä. Metsäteollisuuden tämänpäiväinen ilmoitus kertoo varsin toisenlaista viestiä, pääministeri lataa. 

Epäisänmaallista toimintaa metsäjäteiltä? Niinkö?

Juuri tällä hetkellä ulospäin näyttää siltä, että puolin toisin ei ole luottamusta ja siksi ei myöskään luontevaa keskusteluyhteyttä yritysten roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Se ei ole hyvä asia.

Viime hallituskaudella pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ajautui napit vastakkain ay-liikkeen kanssa. Nyt näyttää olevan Marinin ja työnantajien matsin aika. 

Kiky-taistelu ja lakot vauhdittivat ratkaisua

Viime sopimuskierros Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välillä oli vaikea. Pitkät lakot, tuotantomenetykset ja tappelu kiky-tunneista alkuvuodesta olivat todennäköisesti viimeinen kimmoke lähteä valmistelemaan irtaantumista liittokierroksista.

Alaa pitkään seurannut työmarkkina-asiantuntija arvioi, että työntekijäpuolella seuraava liike olisi aloittaa keskustelut ärhäkän Teollisuusliiton ja Paperiliiton yhdistymisestä oman vaikutusvallan varmistamiseksi.

Kiinnostavaa on myös nähdä, vetääkö Metsäteollisuus mukanaan muita työnantajaliittoja. Keskustelut aiheesta alkavat varmasti esimerkiksi Teknologiateollisuudessa, joka myös kipuili talven liittokierroksella.

Märkä rätti paikallisen sopimisen työryhmälle

Metsäteollisuuden tes-pako koskettaa myös hallitusta ja työmarkkinakeskusjärjestöjä. Metsäteollisuuden siirtyminen yhtiökohtaiseen sopimiseen tuskin parantaa ilmapiiriä paikallista sopimista puivassa työryhmässä. Riitainen porukka ei saanut ehdotusta aikaiseksi hallituksen budjettiriiheen ja se sai armonaikaa maaliskuun alkuun asti. 

Päivän uutinen on kuin märkä rätti päin työryhmää. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola latasi täyslaidallinen julkisuuteen. Palolan mukaan työnantajat tavoittelevat entistä tiukempaa sanelua työehtoihin ja haluavat heikentää työntekijöiden suojaa.

– Tämä johtaa entistä suurempaan epävarmuuteen työmarkkinoilla. Levottomuudet ja työrauhahäiriöt lisääntyvät, Palola manaa.

– Tämä vähentää merkittävästi halukkuutta edistää paikallista sopimista.

Paikallista sopimista kiivaimmin ajavassa Suomen Yrittäjissä taas riemuittiin. Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen piti avausta merkittävänä. Se vähentää hänen mukaansa myös ammattiliittojen valtaa.

– Tällä tiellä tarvitaan lisää toimia. Toivotaan että Metsäteollisuus saa seuraa, Pentikäinen sanoo.

Lähivuosina katsotaan kummalla on enemmän neuvottelumuskeleita  – metsäalan yrityksillä vai Paperiliiton luottamushenkilöillä. Paperiliitossa osataan varmasti palkka- ja sopimuskoordinointi yli yritysrajojen, metsäfirmoissa taas halutaan joustoa sopimuksiin.

Lakoista tuskin päästään tälläkään mallilla. Toivottavasti puheyhteys ja luottamus on yrityksissä parempi kuin se oli viime kerralla liittokierroksella. 

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja