Dynaaminen venyttely on nyt in – näin teet hittitreenin työpisteelläsi: "Tulee kokonaisvaltainen olo siitä, että veri kiertää kropassa paremmin"

6:07
Dynaaminen venyttely on nyt in – näin teet hittitreenin!

Kaukana ovat ajat, jolloin venyttelyllä tarkoitettiin takareiden kiduttavaa venyttämistä minuutin ajan! Dynaamisessa venyttelyssä yhdessä venytyksessä käydään lyhyesti ja se toistetaan monta kertaa.

Dynaaminen venyttely on nyt kaikkien huulilla, mutta mitä se itse asiassa on?

Kaukana ovat ajat, jolloin venyttelyllä tarkoitettiin takareiden kiduttavaa venyttämistä minuutin ajan. Tällaista venytystä kutsutaan staattiseksi.

– Staattisessa venytyksessä ihminen jää helposti vain paikoilleen ja huomaamattaan saattaa venyä liian pitkälle. Kroppaa ei välttämättä kuuntele samalla tavalla, ja venyttäessä on epämukavakin olla, kun yrittää väkisin vain kurottaa kohti omia varpaita tai viedä nenää kohti lattiaa, liikuntakoordinaattori ja liikunnanohjaaja Venla Pusa Erimoverilta kuvailee.

"Lihaskudokseen voi syntyä jopa mikrovaurioita"

Staattisessa venytyksessä kehonsa voi vahingossa rikkoa, jos venytykseen antautuu liian syvälle.

– Silloin lihaskudokseen voi syntyä jopa mikrovaurioita ja se voi vaikuttaa negatiivisesti verenkiertoon lihaksessa. Jos lihas on liian lämmin, on tehty treeni ja urheiltu tosi kovaa ja lähdetään venyttämään staattisesti, voi venyä huomaamatta todella pitkälle. Lihas venyy enemmän kuin se ehkä olisi valmis venymään.

Lihas toki palautuu liiallisestakin venytyksestä, mutta vauriot saattavat näyttäytyä kipuna ja toisaalta lisääntyneenä kireytenä.

– Aina venyttelyssä pieni kireyden tunne on ok, mutta se ei koskaan saisi tuntua siltä, että tässä ei pysty olemaan, tai tämä tuntuu niin pahalta, etten halua yhtään enää olla tässä. Venytyksen pitäisi olla niin sanottu pieni, makean tuntuinen kireys, Pusa kuvailee.

Dynaaminen venyttely on liikkuvuutta parantavaa liikettä

Dynaaminen venyttely toimii paitsi venyttelynä, myös lämmittelynä ennen treeniä ja palautteluna sen jälkeen. Sen aikana ei istuta staattisessa asennossa, vaan venyttävää liikettä tehdään koko ajan. Samalla aineenvaihdunta ja verenkierto virkistyvät, ja lihas mukautuu ja lämpenee.

– Dynaaminen venyttely on liikkuvuutta parantavaa liikettä, jossa ideana on, ettei samassa venytyksessä olla pitkiä aikoja. Yhdessä venytyksessä käydään siis lyhyesti ja toistetaan se monta kertaa. Näin voidaan turvata, ettei mennä äärivenytyksiin ja samalla saa venytettyä myös useampaa kuin yhtä lihasta kerrallaan.

Keho kyllä kertoo, missä kireys on

Dynaamisessa venytyksessä venyttelijä tuntee helposti kehonsa kohdat, joissa lihasta kiristää. Silloin liikkeen voi hetkeksi hellittää ja kokeilla taas uudelleen. Liikkuessaan voi tunnustella, mikä suunta tuntuu parhaalta – keho kyllä kertoo, missä kireys on.

Kun omaa kehoaan kuuntelee, sitä ei voi vahingossa rikkoa. Jos liike sattuu väärällä tavalla, sen tekemisen voi keskeyttää.

– Kehoaan kuuntelemalla tunnistaa, että tämä on se lonkankoukistajan venytys, mutta nyt tuntuukin polven alueella todella pahalta ja inhottavalta. Silloin voi miettiä, pitäisikö vaihtaa asentoa tai vähän pienentää venytystä, Pusa sanoo.

Ainoa poikkeus ovat lääkärin neuvot: jos jotakin liikerataa on esimerkiksi vamman vuoksi kielletty tekemästä, se kannattaa jättää väliin.

Entä, jos venyttely tunnu miltään?

Jos venyttely ei tunnu miltään, ihminen voi olla joko todella venytelty – tai todella jumissa.

– Joskus venytyksen tunnetta voi olla todella vaikea kohdistaa juuri yhteen alueeseen, koska jo itse venytykseen pääseminen saattaa olla haastavaa muidenkin kireiden alueiden takia. Silloin voi olla hankala löytää venyvää aluetta, kun olo tuntuu kokonaisvaltaisesti kankealta, Pusa kuvailee.

– Joskus myös venyttely voi tuntua monessa muussakin paikassa kuin juuri siinä lihaksessa, jota on tarkoitus venyttää. Silloin on juurikin paras kuunnella kropan antamaa merkkiä: jos esimerkiksi venyttää sisäreisiä ja venytys tuntuu alaselässä, se kertoo, että alaselkäkin on hyvin jumissa, Pusa vinkkaa.

Muutokset huomaa jo viikossa

Mikäli dynaamiset venytysharjoitukset aloittaa nollatasolta, muutoksia voi huomata jo ensimmäisen säännöllistä venyttelyä sisältäneen viikon jälkeen.

– Tulee kokonaisvaltainen olo siitä, että veri kiertää kropassa paremmin ja muukin liikunta voi tuntua miellyttävämmältä. Pusa kuvailee.

"Tärkeää on, että jos salille menee, myös sen jälkeen venyttelee"

Dynaamista venyttelyä voisi harrastaa töissä taukojumppana esimerkiksi kuukauden ajan, ja nimenomaan kesken päivän. Kertakin päivässä riittää.

– Töissä hartiat helposti nousevat korviin ja lonkankoukistajat aktivoituvat staattisesti, kun sitä istuu lysyssä neljäkin tuntia putkeen. Jos päivän aikana olisi säännöllinen tauko, jonka aikana kroppaa liikutellaan eri puolille, se tekisi hyvää. Se antaa aivoillekin tauon, kun työn keskeyttää hetkeksi, Pusa sanoo.

Kiireisinä ruuhkavuosina ihmisen aika on usein kortilla. Jos aikaa on vain toiseen, pitäisikö valita kuntosali vai dynaaminen venytys?

– Ne ovat yhtä hyviä ja tärkeitä. Balanssi kaikessa! Tärkeää on, että jos salille menee, myös sen jälkeen venyttelee, jotta kroppa palautuu. Pusa vastaa.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja

    MTV Oy on osa Teliaa. Yrityskaupan myötä olemme päivittäneet tietosuojasivustomme ja tietosuojakäytännöt. Päivitetyt tietosuojakäytännöt astuvat voimaan 15.4.2020. Lue lisätietoja tästä.