Brysselissä alkaa tärkeä huippukokous | MTV Uutiset
Brysselissä alkaa merkittävä Ukraina-kokous – löytyykö sopu rahoista?
1:59EU-maiden johtajat neuvottelevat Brysselissä Ukraina-rahoituksesta
Julkaistu 18.12.2025 07:31
MTV UUTISET – STT
EU:n valtiopäämiehet kokoontuvat torstaina Brysseliin huippukokoukseen, jota on jo etukäteen ennakoitu yhdeksi vuoden tärkeimmistä.
Kokouksessa pitäisi saada aikaan sopu siitä, kuinka EU varmistaa rahallisen tuen Ukrainalle seuraavien vuosien ajaksi.
Vaihtoehtoja on kaksi: Venäjän jäädytettyjen varojen käteistuotoista koostuva sotakorvauslaina tai EU:n budjetista taattava yhteinen laina eli käytännössä yhteisvelka.
Päätös on Ukrainalle tärkeä, sillä maan varojen arvioidaan olevan loppumassa ensi keväänä. EU:n on määrä taata Ukrainan rahoitusta ainakin 90 miljardilla.
Panokset ovat isot. Saksan liittokansleri Friedrich Merz totesi saksalaisen tv-kanavan haastattelussa, että EU:n maine kärsii useita vuosia, jos sopua Ukrainan rahoituksesta ei saada.
– Ja silloin näytämme maailmalle, että näin tärkeällä historian hetkellä emme pystyneet olemaan yhtenäisiä, hän sanoi aiemmin tällä viikolla.
Yleinen ilmapiiri EU:ssa on, että huippukokousta ei voida päättää ennen kuin on saatu sovittua jonkinlaisesta rahoituksesta Ukrainalle. Tämä voi tarkoittaa kokouksen venymistä perjantaille tai jopa lauantaille.
Keskiviikkoiltana neuvottelut olivat STT:n tietojen mukaan yhä vaikeassa tilanteessa. Venäläisvaroista valtaosaa hallinnoiva Belgia ei ole edelleenkään lämmennyt niiden käyttöönotolle.
Korkean EU-virkamiehen mukaan Belgia haluaa yhä keskustella huippukokouksessa perusteellisesti myös komission esittämästä toisesta vaihtoehdosta, EU:n budjetista taattavasta lainasta eli käytännössä yhteisvelasta. Myös Italia, Malta, Bulgaria ja Tshekki ovat viestineet, että ne ovat halukkaita etsimään vaihtoehtoja sotakorvauslainalle. Unkari ja Slovakia ovat suhtautuneet asiaan jo alun perin nihkeästi.
Suomea kokouksessa on edustamassa pääministeri Petteri Orpo (kok.).
Belgian pääministeriBart De Weverei ole valmis tukemaan sotakorvauslainaa ennen kuin muut EU-maat tarjoavat merkittävät taloudelliset suojaukset, jotka turvaavat Belgian Venäjän vastatoimilta. Näihin Belgian huoliin EU:ssa on etsitty ratkaisua koko syksyn ajan.
Korkea EU-virkamies kertoi torstaina, että Belgia vaatii muilta jäsenmailta muun muassa rajattomia takuita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muiden EU-maiden antamille takuille ei tulisi asettaa ylärajaa, jotta suoja kattaisi kaikki mahdolliset skenaariot eli myös sotakorvauslainan nimellisen arvon ylittävän osuuden.
Takausvastuuta pidetäänkin nyt virkamieslähteiden mukaan keskeisenä kysymyksenä lainalle. Epävirallisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että 15–20 jäsenmaata ovat ilmoittaneet olevansa valmiina takaamaan lainaa. Käytännössä esimerkiksi Ranskan ja Italian kaltaiset suuret jäsenmaat olisi ehdottomasti saatava tukemaan lainan takaamista, mutta maiden kanta on vielä epäselvä.
Lisäksi Belgia haluaa varmistaa, että EU kykenee maksamaan varat heti takaisin Venäjän keskuspankille, jos sellaiseen tilanteeseen ajauduttaisiin. Käytännössä näin voisi käydä, mikäli Venäjä-vastaiset pakotteet syystä tai toisesta raukeaisivat.
Tämä riski on kuitenkin selkeästi pienentynyt sen jälkeen, kun jäsenmaat päättivät viime viikolla, että jäädytetyt venäläisvarat pysyvät toistaiseksi EU-alueella. Tämä on vähentänyt huolta siitä, että esimerkiksi pakotteiden kaatamisella jatkuvasti uhannut Unkari voisi blokata pakotteiden jatkoon.
Lisäksi Belgia haluaa, että kaikki jäsenvaltiot, joissa sijaitsee jäädytettyjä venäläisvaroja, ottavat ne käyttöön Ukrainan hyväksi. Vaikka valtaosa jäädytetyistä varoista sijaitsee Belgiassa, niitä on myös muissa jäsenmaissa.
Sisäpoliittisesti haasteellinen
De Weverilla on asiassa myös sisäpoliittista painetta. Belgian pankkisektori – mukaan luettuna varoja hallinnoiva Euroclear – on suhtautunut kriittisesti varojen käyttöönottoon Ukrainan hyväksi.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli puolet belgialaisista eli noin 67 prosenttia kansalaisista vastustaa lainaa siihen liittyvien riskien vuoksi. De Wever on saanut tiukkaan kantaansa poikkeuksellista tukea myös Belgian yleensä jakautuneessa parlamentissa.
De Wever on samaan aikaan ollut kotimaassaan kritiikin kohteena hänen hallituksensa tekemien budjettileikkauksien vuoksi. Siksi pääministerille on tärkeää, että hän pystyy myymään EU-huippukokouksen ratkaisun kotiyleisölleen ilman, että vaikuttaa siltä, että hän olisi sitonut Belgian riskialttiiseen sopimukseen liian helposti.
Yhteisvelka hätämekanismin kautta?
Monelta jäsenmaalta löytyy vaikeasta tilanteesta huolimatta ymmärrystä Belgian huolille.
– Jos me olisimme samanlaisessa tilanteessa, toimisimme aivan samalla tavalla, tiivisti eräs korkea EU-virkamies.
Sotakorvauslaina vaatii vain määräenemmistöpäätöksen. Siksi on myös pohdittu, voitaisiinko päätös tehdä ilman Belgian hyväksyntää. STT:n tietojen mukaan tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan pidetä poliittisesti mahdollisena, vaikka se teknisesti sitä olisikin.
Yhteisvelkaan perustuva vaihtoehto voisi olla yksinkertaisempi, mutta se vaatii jäsenmailta yksimielisen päätöksen, minkä vuoksi sitäkin pidetään vaikeana vaihtoehtona. Esimerkiksi Unkari ei asiaan välttämättä suostuisi.
Tämän kiertämiseksi EU:ssa on noussut esiin ajatus ottaa käyttöön EU:n kriisipykälä eli perussopimuksen artikla 122, kertoi korkea EU-virkamies. Samaa artiklaa käytettiin myös viime viikolla tehdyssä päätöksessä pitää jäädytetyt venäläisvarat EU-alueella. Politico-lehden mukaan tämä on kuitenkin torpattu oikeudellisesti mahdottomana ajatuksena.
