Sydäniskuryhmän tavoitteena on ollut nopeuttaa avun saantia syrjäseuduille pitkien etäisyyksien alueella.
Lupa- ja valvontavirasto on kieltänyt Keski-Suomen hyvinvointialueella käytössä olleen toimintamallin, jossa kyläyhdistykset saavat hätänumerosta hälytyksen yhtä aikaa ensihoidon kanssa, mikäli kyseessä on sydänpysähdyspotilas. Näin on haluttu turvata nopein mahdollinen apu syrjäseuduille.
Jatkossa koulutuksen saaneet sydäniskuriryhmät eivät saa enää hälytyksiä hätänumeron kautta.
– Kun mietitään elvytystilannetta, jokainen minuutti on tärkeä. Nyt me ikään kuin menetämme valttikortin, sanoo sydäniskuriryhmän vetäjä Juha Huhtala Höytiän kyläyhdistys ry:stä.
Lue myös: Kuinka pitkästä sydänpysähdyksestä ihminen voi selvitä?
Yli 20 ryhmää syrjäseuduilla
Keski-Suomen hyvinvointialueella toimii yli kaksikymmentä koulutettua sydäniskuriryhmää, jotka ovat päässeet tositoimiinkin.
– Sydäniskuriryhmille on välitetty ensihoidolta tehtäviä. Tapahtumia on ollut joitakin kymmeniä, ja joitakin kertoja he ovat päässeet tositoimiin tekemään elvytystyötä, kertoo ensihoitopäällikkö Anssi Aunola Keski-Suomen hyvinvointialueelta.
Kyläyhdistyksissä päätös herättää turhautumista myös siksi, että sydäniskureita ja koulutusta on tuettu EU-varoin. Toimintamallin taustalla on ollut aiemmin viranomaisten kanssa tehty yhteistyö.
– Kun Sydänpiiri kehitti tämän toimintamallin yhteistyössä keskisuomalaisten viranomaisten kanssa, toiminnalle saatiin sosiaali- ja terveysministeriön lupa, sanoo projektipäällikkö Ritva Pihlaja Suomen Kylät ry:stä.