Sitran ennakointi ja yhteiskunnallinen koulutus -osaston johtava asiantuntija Jukka Vahti näkee, että kyydistä putoamisen hyväksyminen on yksi monista mittareista, jotka kertovat samansuuntaista huolestuttavaa muutosta.
– Elämme hyvin epävarmaa aikaa ja tuntuu, että erilaiset kriisit limittyvät keskenään ja tulevaisuus näyttää aika hämärältä. Meillä on paljon tuon tyyppisiä indikaattoreita, jotka osoittavat siihen, ettei olla samalla tavalla samassa veneessä aiempaan nähden, Vahti kertoo.
Onko Suomi murenemassa sisältä käsin | MTV Uutiset
Perinteisesti ajateltuna Suomi on pitkään nojannut vahvaan luottamukseen viranomaisten ja kansalaisten välillä. Myös toisista huolehtiminen ja toisten tukeminen ovat lähtökohtaisesti olleet perusta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Sisäministeriön strategia- ja kehittämisyksikön erityisasiantuntija Sini Erholtz kertoo, että yhteiskunnan kyydissä pysyminen on osallisuutta ja mukanaoloa.
– Se on se demokratian peruspilari.
– Meillä se turvallisuusviranomaisena se näkyy esimerkiksi luottamusta mitattaessa. Valtamassa maassa pienellä väestöllä höystettynä, luottamus ja yhteiskunnallinen osallisuus rakentaa pohjaa, jolla pystytään aika vähäisinkin resurssein ylläpitämään sisäistä turvallisuutta, Erholtz kertoo.
Sitran tutkimus osoittaa, että yhä useampi hyväksyy "kyydistä putoamisen".MTV
Onko sisäinen turvallisuus uhattuna?
Sisäinen turvallisuus rakentuu useasta eri osatekijästä. Valtioneuvoston kansalaispulssissa on jo useamman vuoden ajan nähty, että luottamus ja usko koulutus-, sosiaali- ja terveysjärjestelmissä on heikentynyt.
– Se, mikä toimii vielä vahvana luottamuksen osoituksena, on turvallisuusviranomaiset, mikä on hyvä merkki ja se kertoo hyvästä tehdystä pohjatyöstä, Erholtz sanoo.
Asiantuntijat näkevät, että Suomi on tällä hetkellä uudessa tilanteessa.
– Millaiseksi yhteiskuntamme on muuttumassa? Tämä asettaa kaikille toimijoille erilaisia vaatimuksia ja miten siihen tulee sopeutua, Erholtz toteaa.
Vahti kertoo, että näköalattomuuden tai toivottomuuden kokemus tapaa kertyä tietylle väestönosalle.
– Ehkä se liittyy siihen näkymään, onko tulevaisuudessa jotain, mitä odottaa innolla vai mikä pelottaa.
Yhteiskunnan koventuneet asenteet näkyvät myös yhteiskunnan tulevaisuudessa.
Vahti nostaa esiin Sitran tutkimukset Suomen heikentyneistä tulevaisuuden näkymistä.
– Usko omaan tulevaisuuteen oli ehkä paremmissa kantimissa, mutta se yhteinen tulevaisuus näyttää paljon epävarmemmalta, Vahti sanoo.
– Juuri nämä perustat työelämästä, sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutusjärjestelmästä ja ihan meidän informaatiojärjestäytymisestä. Nämä kaikki rakentavat meille sitä maaperää ja niitä voimavaroja, jolla kriisitilanteissa viranomaisjärjestys pystyy toimimaan.
– Fokus on ollut nyt kovan turvallisuuden rakenteellisissa järjestymisissä, mutta huomiota tulisi kohdistaa tietojen valossa sinne, mikä ruokkii näitä tietoja järjestäytymiselle, Erholtz sanoo.
Muuttuvat yhteiskuntarakenteet
Poliittinen tilanne maailmassa on muuttunut nopeasti. Vahti kertoo, että aiemmin on osin totuttu siihen, että kriisit tulevat ja menevät.
– Nyt elämme aikoja, että kriisejä on paljon päällekkäin eikä ne ole niin selkeärajaisia. Meidän täytyy nyt uudessa normaalissa, epävarmuuden ajassa oppia navigoimaan ja selviytymään ja elämään arvokasta elämää.
Erholtz nostaa esiin myös koronavuosina huomattu ja opittu naapuruston tuki, jonka kautta yksilön oli helpompi sietää epävarmaa tilannetta.
– Pelkästään naapurisuhteet pystyivät toimimaan kansalaisille resilienssin työvälineenä, jonka kautta kriisiä pystyi paremmin sietämään ja siitä palautumaan.
Asiantuntijat nostavat esiin, että virallisten tahojen rinnalle tulisi rakentaa ja tunnistaa aikaisempaa paremmin yksilön ja yhteisön vaikutukset kokonaisturvallisuuden muodostumiseen.
Lupaus yhteiskuntaan kiinnittymiseen on muuttunut. Yksilön ja yhteisön roolit ja vastuut suhteessa valtiolliseen vastuuseen on murroksessa.
– Hierarkinen tai siilomainen rakenne asettaa sille haasteita, sillä meidän lainsäädäntö ei taivu helposti siihen, että se huomioisi monialaisuuden tai ikään kuin ne lonkerot, mitä turvallisuushaasteilla näissä tilanteissa on, Erholtz sanoo.
– Yksi keskeinen ristiriita on toivottavan ja tällä hetkellä todennäköisiltä näyttävien tulevaisuuksien välillä, Vahti sanoo.
Erholtz jatkaa, että usko tulevaan on heikentynyt myös muissa ikäryhmissä kuin nuorissa.
– Jos se pettymys nuorien osalta tapahtuu jo varhaisessa elämänvaiheessa, se hankaloittaa ja pitkittää sitä prosessia, millä kurotaan takaisin se yhteiskuntaan kiinnittyminen? Erholtz kysyy.
Asiantuntijat kertovat, että se miten Suomi on totuttu näkemään on nyt muutoksessa.
– Luottamus sekä toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin ja tulevaisuuteen on ollut se meidän supervoima ja se on murroksessa, Vahti sanoo.
Yhteiskuntarakenteiden muuttuessa vääjäämättä herää myös kysymys, onko suomalainen yhteiskunta murenemassa nyt sisältä käsin?
– Se on ehkä liian kova sanoma tilanteesta, mutta nyt meillä on indikaattoreita siitä, että rappeumaa on alkanut tapahtumaa monellakin eri mittarin tasolla.
– Kokisin, että olennaisinta on keskittyä väestön eriytymiseen asioissa. Yhä voimallisemmin on porukka, joka pärjää paremmin kuin koskaan. Sitten on se pahoinvoivien joukko toisessa ääripäässä, jossa saattaa esimerkiksi väkivaltarikollisuus kärjistymään aiemmasta totutusta dialogista, Erholtz sanoo.
– Tulevaisuusajattelu ja ennakointikyvykkyys on tässä ajassa erittäin tärkeää, että kun yhteiskunta ei ole vielä hajoamassa sisäisesti, mutta me näemme paljon kehityskulkuja, jotka vievät samaan suuntaan, Vihta kertoo.
Katso koko haastattelu Katsomosta tai yllä olevasta videosta.
