Bosnia-Herzegovinassa pelätään uutta sotaa.
Jugoslavian silloisessa osavaltiossa Makedoniassa, nykyisessä Pohjois-Makedonian tasavallassa, syntynyt Atanas Aleksovski, 53, muutti 19-vuotiaana Bosnia-Hertsegovinan pääkaupunkiin Sarajevon opiskelemaan musiikkia ylipistossa.
Bosnian sodan syttyessä huhtikuussa 1992 hän oli 24-vuotias ja valmistunut musiikin maisteriksi. Hän soitti Sarajevon sinfoniaorkesterissa. Nyt hän muistelee nuoruutensa Sarajevoa monikulttuurisena paikkana. Se on sitä yhäkin, hän sanoo.
– Minulla on oikein hyvät muistot. Sarajevo on ollut kohtaamispaikka idän ja lännen kulttuureille, Aleksovski sanoo.
Tunnelmat sodan syttyessä olivat epäuskoiset. Aleksovski saapui Tampereelle heinäkuussa 1992 sodan riehuttua noin kolme kuukautta.
– Tulin sotaa pakoon Tampereelle pian 30 vuotta sitten. Olen kyllä sinä aikana saanut rakennettua elämäni täällä uudelleen, mutta en toivo sellaista kenellekään, Aleksovski sanoo.
Nykyään hän työskentelee vuokra-asuntoja yli 55-vuotiaille Tampereella tarjoavan Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana.
"Valitettavasti pelkäämme pahinta"
Vuosina 1992-95 Bosniassa käytiin silmittömän julmaa sotaa, jollaista ei Euroopassa oltu nähty sitten toisen maailmansodan. Sodassa kuoli noin sata tuhatta ihmistä ja siinä tehtiin lukuisia sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Sodan tapahtumista on käyty oikeutta kansainvälisissä tuomioistuimissa vielä tänäkin vuonna.
Aleksovski on erittäin huolissaan viime kuukausina kärjistyneestä tilanteesta. Sodan muistot eivät katoa hänen tai miljoonien muiden Jugoslavian hajoamissodat todistaneiden mielistä milloinkaan.
– Olen huolissani, jos sodasta ei ole opittu mitään, Aleksovski sanoo.
Hän kertoo keskustelleensa paljon nykyisestä tilanteesta Suomen bosnialaisten kanssa.
– Jaamme kaikki huolen maan tämän hetkisestä tilanteesta. Valitettavasti pelkäämme pahinta.
Viime päivinä on keskusteltu myös uuden sodan puhkeamisen mahdollisuudesta. Sota ei monen mielestä ole aivan nurkan takana, mutta pelottavaa on se, että sen mahdollisuudesta edes puhutaan.
– En toivoisi, että tällaista edes ajatellaan, mutta pahoin pelkään, että sota on mahdollinen. Toivottavasti kansainvälinen yhteisö ei päästä tilannetta kärjistymään enää pahemmaksi. Levottomuuksia on tulossa, jos mitään ei tehdä ja pian, hän sanoo.
Dodikin puheet pelottavat
Bosnian uusimman kriisin on laukaissut maan serbijohtajan Milorad Dodikin puheet. Dodik on yksi liittovaltion kolmesta presidentistä.
Dodik on puheissaan vaatinut serbialueiden irtautumisesta jo nykyisellään varsin löyhästä liittovaltiosta. Tässä ei ole sinänäsä mitään mitään uutta, sillä Dodik on käyttänyt kovaa kieltä jo vuosien ajan.
Lue myös: EU varoitti Bosnian serbijohtoa kansanmurhan kiistämisestä – serbien Dodik uhkasi hajottaa valtion
Uutta on kuitenkin se, että hän on ehdottanut serbialueiden eroa Bosnia-Hertsegovinan tuomioistuinjärjestelmästä ja vaatinut Bosnia-Hertsegovinan liittovaltion armeijan joukkojen poistumista serbialueilta.
"Serbivaltio ei olisi elinkelpoinen"
Tilanteen kärjistyminen viime aikoina on osittain seurausta kansainvälisen yhteistön toimimattomuudesta, arvioi vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.
– Tämä johtuu ainakin osittain esimerkiksi EU:n ja Venäjän erimilisyyksistä siitä, miten tilanteeseen pitäisi suhtautua, Hakala sanoo.
Venäjä on enemmän tai vähemmän julkisesti tukenut serbialueiden eroamispyrkimyksiä. Hakala arvioi, että Serbitasavallan ero liittovaltiosta ei ole kovin todennäköinen, sillä uusi valtio ei vaikuta siltä, että se voisi saada kansainvälistä tunnustusta tai olisi taloudellisesti kovi elinkelpoinen.
– Poliittisesti tai taloudellisesti valtio ei olisi kovin elinkelpoinen. Jos ajatellaan vaikka EU-jäsenyysprosessia tai muuta sellaista, niin vaikea nähdä, että serbiväestö juuri hyötyisi erosta.
Hakalan mukaan Venäjän toimintaa motivoi pyrkimys jarruttaa EU:n laajenemista Balkanilla.
Yhä syvästi jakaantunut sodan linjojen mukaan
Bosnian sota päättyi marraskuussa 1995 Yhdysvaltojen Ohion Daytonissa solmittuun rauhansopimukseen. Rauhansopimus onnistui päättämään taistelut, mutta samalla se sementoi väestöryhmien välisen epäluulon.
Bosnia-Hertsegovina jaettiin kahteen osaan, Serbitasavaltaan ja Bosnia-Hertsegovinan federaatioon, joista viimeksi mainitun muodostavat bosniakit ja kroaatit, ja joka joka itsessään on kymmenestä itsehallinnollisesta kantonista muodostuva liittovaltio.
Osa maan väestöstä ei kuulu tai halua kuulua mihinkään näistä kolmesta väestöryhmästä. Heillä taas on vähemmän poliittisia oikeuksia, kuin kolmella suurella väestöryhmällä, esimerkiksi ei oikeutta osallistua presidentinvaaleihin.
Lue myös: "Bosnian teurastajan" valitus kansanmurhatuomiosta esillä Haagissa – tuhansia muslimeita teloitettiin YK:n suoja-alueella
Moniportainen, riitainen, sekava ja tehoton hallinto on ollut omiaan lisäämään ihmisten epäluottomusta politiikkaan ja poliitikkoihin. Tämä puolestaan on pitänyt yllä suotuisaa maaperää kansallismielistä retotiriikkaa käyttäville poliitikoille.
– Kansa on menettänyt toivoaan siitä, että valtio kehittyisi parempaan suuntaan ja se on aiheuttanut kyynisyyttä ja epäluottamusta poliitikkoihin.
Rauhansopimusta ei ollut tarkoitettu pysyväksi, mutta se on jäänyt sellaiseksi paremman puutteessa. Hakalan mielestä sopimus on jossakin vaiheessa todennäköisesti neuvoteltava uudelleen, vaikka se ei helppoa olekaan.
Lue myös: Helena Ranta tietää kauheudet, jotka tapahtuivat Srebrenicassa tasan 25 vuotta sitten – 8 000 ihmisen joukkomurha jätti syvät jäljet: "Se oli ensimmäinen missioni"
– Se voi olla ainoa keino päästä eteenpäin. Se voi olla todella vaikeaa, eikä kukaan osapuoli halua välttämättä ryhtyä siihen, koska pelätään, että uusi sopimus voisi aiheuttaa uusia konflikteja.
Yksi Euroopan köyhimmistä maista
Omaa suurta osaansa sekavassa tilanteessa näyttelevät maan mittavat talousongelmat. Bosnia-Hertsegovina on yksi Euroopan köyhimpiä valtioita. Työttömyysaste oli maaliskuussa 33,4 prosenttia.
– Jos talous kehittyisi suotuisasti, niin ihmisillä olisi muutakin mietittävää. Nyt kun kuitenkin on kriisi, silloin on aika helppo käyttää politikkaa pelon lietsontaan, Aleksovski sanoo.
Surkea taloustilanne ilmenee erityisesti nuorten ja koulutettujen poismuuttona. Köyhällä maalla, jota johtavat torailevat poliitikot ei ole paljoa tarjottavaa tulevaisuuttaan suunnitteleville nuorille.
– Se on koko valtion kestävyyden kannalta huolestettuvaa. Varsinkin koulutettua väkeä lähtee pois ihan ymmärrettävästi. Heillä ei ole mahdollisuuksia saada koulutusta vastaavaa ammattia tai muutenkaan korruptiosta vapaata elinkeinoa itselleen, Hakala sanoo.
Tutkijan mukaan syvät talousongelmat eivät ole yksistään aiheuttaneet nykyisen poliittisen kriisin kärjistymistä, vaan ovat ainakin osin sen seurausta.
Lue myös: Bosnia-Hertsegovina sai uuden hallituksen yli vuosi vaalien jälkeen – serbien, kroaattien ja muslimien erimielisyydet hidasteena
– Se on oire siitä, iso osa ajasta on mennyt etnonationalistiseen politiikantekoon. Kansan kohtaamat ongelmat, kuten köyhyys ja työttömyys, ovat jääneet toiselle sijalle.
"Kotimaani on Suomi"
Aleksovski on sittemmin tehnyt pitkän uran SDP:n edustajana Tampereen kunnallispolitiikassa muun muassa kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä.
Viime vuosikymmenen lopulla häntä syytettiin törkeästä luottamusaseman väärinkäytöstä, josta käräjäoikeus langetti hänelle seitsemän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Viime vuonna hovioikeus kuitenkin kumosi käräjäoikeuden tuomion ja totesi hänet syyttömäksi. Syyttäjä ei hakenut valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Aleksovski on kiitollinen, että hän pääsi sodan keskeltä Suomeen. Hän vierailee Balkanin alueella yhä vuosittain, mutta painottaa olevansa ennen muuta suomalainen.
– Olen syntynyt Balkanilla, mutta kotimaani on Suomi. Sillä periaattella elän.