Raitiovaunut ovat Helsingissä asuville osa päivittäistä liikenne- ja liikkumiskulttuuria, mutta vieraalta paikkakunnalta Helsinkiin tuleville ne voivat aiheuttaa päänvaivaa.
Ennen kesälomakauden alkua lienee aiheellista kerrata muutamia raitiovaunujen väistämiseen liittyviä asioita sillä raitiovaunun väistämissäännöt poikkeavat tietyiltä osin ajoneuvojen väistämissäännöistä.
Väistä myös vasemmalta tulevaa
Tasa-arvoisessa risteyksessä ajoneuvojen kuljettajat ovat tottuneet väistämään vain oikealta lähestyviä.
- Raitiovaunua on kuitenkin väistettävä myös silloin, kun se lähestyy tasa-arvoista risteystä vasemmalta, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen ohjeistaa.
Jotta ajaminen olisi turvallista, pitää vieraspaikkakuntalaisenkin kuljettajan pyrkiä eroon vanhoista rutiineista ja havainnoida risteyksessä myös vasemmalle.
Älä käänny eteen
Toinen yllätys tottumattomalle on se, että käännyttäessä pitää väistää myös takaa eli omasta tulosuunnasta lähestyvää raitiovaunua, joka jatkaa risteyksestä suoraan eteenpäin.
- Autoilijan on syytä havainnoida huolellisesti myös taaksepäin ennen kääntymistä raitiovaunukiskojen yli, Vesalainen muistuttaa.
Edestä lähestyvä raitiovaunu saa kääntyä eteen
Myös edestä lähestyvää raitiovaunua pitää väistää. Siis silloinkin, kun se kääntyy tulosuunnastaan katsottuna vasemmalle eli eteesi, vaikka itse olisit jatkamassa suoraan. Ole tarkkana.
Raitiovaunuvalot
Huomioi: Raitiovaunuvaloihin liittyvä tieliikennelaki on uudistunut. Lue uudet säännöt tästä: Olethan tietoinen tästä tuoreesta muutoksesta raitiovaunuvalojen suhteen? "Silloin ei saa missään tapauksessa ajaa"
Raitiovaunukiskojen läheisyydessä näkee usein normaaleista liikennevaloista poikkeavia, autoilijoille tarkoitettuja liikennevaloja. Kyseessä on niin sanotut raitiovaunuvalot, joita pitää noudattaa.
Raitiovaunun lähestyessä tällaista risteystä näyttävät raitiovaunuvalot ensin muutaman sekunnin nopeasti vilkkuvaa keltaista valoa. Vilkkuva keltainen valo tarkoittaa, että kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta.
Vilkkuvan keltaisen valon jälkeen näyttää valo-opastin 3-5 sekuntia kiinteää keltaista valoa. Kiinteän keltaisen valon pituus riippuu ko. tien tai alueen nopeusrajoituksesta. Keltainen valo osoittaa, ettei ajoneuvo saa sivuuttaa pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Mikäli auton pysäyttäminen turvallisesti ei ole mahdollista, saa kuljettaja kuitenkin vielä jatkaa matkaa.
Kiinteän keltaisen valon jälkeen alkaa valo-opastin näyttää vilkkuvaa punaista valoa (kaksi valoa vilkkuu rinnakkain).
- Vilkkuva punainen valo tarkoittaa samaa asiaa kuin yhtenäisesti palava punainen valo eli ajoneuvo ei saa ohittaa ensimmäistä liikennevalopylvästä (pääopastinta) eikä pysäytysviivaa, Vesalainen ohjeistaa.
Kääntyvä raitiovaunu
Ihmetystä herättää myös tilanne, jossa auton kanssa samasta suunnasta lähestyvä raitiovaunu on aikeissa kääntyä suoraan jatkavan auton eteen.
- Tällaisesta tilanteesta on olemassa korkeimman oikeuden ennakkopäätös, jossa katsottiin, että auton kanssa samasta suunnasta lähestynyt ja suoraan jatkamassa olleen auton eteen oikealle kääntynyt raitiovaunu oli syyllinen onnettomuuteen, Vesalainen kertoo.
Lähes poikkeuksetta tällaisissa paikoissa käytetään kuitenkin raitiovaunuvaloja tai ainakin vilkkuvaa keltaista valoa yhdessä raitiovaunuista varoittavan liikennemerkin kanssa.
- Punaisen valon vilkkuessa tai palaessa on väistämisvelvollisuus tietenkin autoilijalla, Vesalainen muistuttaa.
Vilkkuva keltainen valo ja varoitusmerkki velvoittavat ajoneuvon kuljettajaa noudattamaan erityistä varovaisuutta. Mikäli tilanteessa syntyy onnettomuus, saattaa tuomioistuin aiemmasta ennakkopäätöksestä huolimatta tulkita, ettei riittävää varovaisuutta ole noudatettu.
Väistämismerkki
Väistämismerkkien suhteen raitiovaunuilla ei ole erivapauksia. Eli jos raitiovaunulla on kärkikolmio tai STOP-merkki, tulisi raitiovaunun väistää molemmilta sivulta lähestyvää liikennettä.
- Mikäli autoilijalle palaa tai vilkkuu punainen raitiovaunuvalo, saa raitiovaunu kuitenkin ajaa ensin väistämismerkistä huolimatta, Vesalainen tykittää.
Ajo raitiovaunukiskoilla
Usein raitiovaunuihin tottumatonta autoilijaa mietityttää, saako raitiovaunukiskojen päällä ajaa. Asiaan vaikuttaa, onko kyseessä liikennemerkillä osoitettu raitiovaunukaista vai tavallinen ajokaista, jolla on raitiovaunukiskot.
Raitiovaunukaistaa saavat käyttää ainoastaan raitiovaunut. Tietyissä paikoissa Raitiovaunukaista -merkin yhteydessä voidaan "TAXI" -maininnalla sallia myös taksiliikenne raitiovaunukaistalla. Tällöin raitiovaunukaistaa saavat taksien lisäksi käyttää myös hälytysajossa olevat hälytysajoneuvot.
- Tavallisella autoilijalla ei ole raitiovaunukaistalle mitään asiaa – ei edes ryhmittäytymistilanteissa, Vesalainen linjaa.
Mikäli raitiovaunukiskot ovat normaalilla ajokaistalla, niiden päällä saa ajaa – ja tietyissä tilanteissa pitääkin.
Kaistan vaihtaminen
Mikäli vaihdat kaistalle, jolla on raitiovaunukiskot, olet väistämisvelvollinen.
Kaistanvaihdon suhteen raitiovaunuilla ei ole etuoikeuksia ajoneuvoihin nähden. Mikäli raitiovaunukiskot pakottavat raitiovaunun vaihtamaan kaistallesi, on raitiovaunu periaatteessa väistämisvelvollinen.
- Tämä tilanne on vaarallinen ja hyvin tulkinnanvarainen erityisesti talvikelillä, kun tiemerkinnät ovat lumen alla. Varsinkin vieraspaikkakuntalaisen on tällöin mahdotonta tietää, onko raitiovaunu vaihtamassa hänen kaistalleen vai päinvastoin, Vesalainen toteaa vakavana.
Näinpä tällaisissa kohdissa käytetään usein vilkkuvaa keltaista valoa yhdessä raitiovaunuista varoittavan liikennemerkin kanssa. Ne yhdessä velvoittavat kuljettajia noudattamaan erityistä varovaisuutta.
- Mikäli tilanteessa syntyy onnettomuus, arvioi tuomioistuin tilanteen tapauskohtaisesti. Jos jommankumman tilannenopeus on esimerkiksi ollut liian suuri, saattaa tuomioistuin katsoa, ettei riittävää varovaisuutta ole noudatettu, Vesalainen varoittaa.
Raitiovaunu pysähtyy hitaasti
Raitiovaunu painaa kuormattuna noin 30 000kg. Massan vaikutuksesta raitiovaunu pysähtyy hitaasti – erityisesti syksyllä, kun kiskojen päällä on märkiä lehtiä.
- Suuren massansa ansiosta raitiovaunulla on myös valtavasti tuhovoimaa, joten henkilöautolla jäät aina toiseksi, asiantuntijamme paaluttaa.
Syyllisyys usein tulkinnanvarainen – henkilöauto heikoilla
Raitiovaunujen väistämissäännöt eivät ole aivan yksiselitteisiä. Vaikka raitiovaunujen ja ajoneuvojen onnettomuuksista on olemassa ennakkotapauksia, on syytä muistaa, että jokainen onnettomuustapaus käsitellään omanaan. Ihanne olisi, ettei onnettomuuksia tulisi ollenkaan.
- Autoilijan kannattaakin mieluummin varoa ja väistää turhaan kuin ajaa ehdoin tahdoin ratikan alle, Vesalainen tähdentää.
Raitiovaunujen väistämissääntöjä on tarkoitus selventää tieliikennelakien kokonaisuudistuksen yhteydessä.