Asuisitko sittenkin Kouvolassa tai vaikka Inkoossa? ”Etätyöt mahdollistavat sen, että ihmiset voivat asua väljästi ja edullisesti”

Viikko sitten päättyneillä Porin Asuntomessuilla käytiin viikoittain kiinnostavia keskusteluja asumisesta. Keskiviikkona suunnattiin katseet tulevaisuuteen, kun SuomiAreena Goes Asuntomessut -panelistit kokoontuivat AsukasAreenalle.

Suomalaisen asumisen tulevaisuudesta keskustelivat Kirsi Alm-Siiran johdolla työministeri Jari Lindström, Kouvolan kaupungin tekninen johtaja Hannu Tylli, Inkoon entinen kunnanjohtaja Jarl Boström ja Helsingin kaupungin Länsisataman projektijohtaja Outi Säntti. Keskustelussa sivuttiin jo ensi vuoden Asuntomessuja Kouvolassa, Inkoonranta-hanketta sekä asumista Jätkäsaaressa, missä järjestetään syksyllä uudenlainen asuntomessutapahtuma.

Kaupunkielämää Jätkäsaaressa

· Uudenlainen kaupunkitapahtuma, jonka Suomen Asuntomessut järjestää yhdessä Helsingin kaupungin kanssa 1.–9.9.2018.

· Nostaa esiin kaupunkiasumisen uusia innovaatioita ja näyttää asumisen arkea ja juhlaa jätkäsaarelaisten näkökulmasta.

· Keskusteluja tulevaisuuden kaupunkiasumisesta.

· Messutapahtuman aikana voi kurkistaa jätkäsaarelaisten elämään, taloyhteisöjen yhteistiloihin ja kattosaunoihin, kortteleihin, pihoihin ja puistoihin.

· Tapahtumaan on vapaa pääsy.

·  Lataa 20.8. julkaistava Asuntomessut-applikaatio, josta saat parhaat vinkit Kaupunkielämää-tapahtumaan sekä kattavan ohjelmakalenterin.

Etätyömahdollisuuksia kehittyminen vaikuttaa tulevaisuudessa selvästi suomalaiseen asumiseen.

– Se tarjoaa paljon mahdollisuuksia sellaisille kunnille, kuten Pori ja Kouvola, jotka taistelevat muuttotappionsa kanssa. Tulevaisuudessa työ ja asuminen ovat sovitettavissa paremmin yhteen.  Etätyöt mahdollistavat sen, että ihmiset voivat asua väljästi ja edullisesti ja hyvien liikenneyhteyksien päässä. Työt eivät ole enää fyysiseen paikkaan sidottuja, työministeri Lindström kiittelee.

– Ei meidän kannata surkutella muuttotappiota, se on vain fakta. Pitää vain miettiä, millä tavalla se taklataan.

Etätyöt voisivat tuoda elinvoimaa myös Inkooseen.

– Etätöistä on puhuttu varmaankin 20 vuotta, mutta nyt alkaa tapahtua. Se johtuu siitä, että tekniikka on kehittynyt, Boström arvelee.

Pienet ja keskikokoiset kunnat ja kaupungit taistelevat myös ikärakenteen muutoksen kanssa. Vähäiset työpaikat ja palvelut eivät houkuttele nuoria jäämään synnyinalueilleen.

– Työ on kaiken lähtökohta. Jos nuorilla on näkymä siitä, että tulevaisuus voi olla kotikunnassa, niin eiväthän he sieltä lähde pois. Lähdön syyt ovat hyvin pitkälti työhön liittyviä. Siksi yritämme monipuolistaa elinkeinorakennetta, Lindström sanoo.

Lindström haastaa myös kunnat miettimään, voitaisiinko asukkaiden bussikuljetuksia kustantaa muilla paikkakunnilla sijaitseville työpaikoille. Tämäkin mahdollistaisi sen, ettei työn perässä tarvitsisi muuttaa.

Outi Säntti tuo puolestaan esiin muunlaiset keinot edistää sujuvampaa arkea etätyöllä. Esimerkiksi osa-aikainen etätyö tasaisi ruuhkahuippuja: töihin ei välttämättä tarvitse lähteä aamuruuhkan aikaan, vaan työpäivän voisi aloittaa kotona ja lähteä työpaikalle vasta ruuhkien jälkeen.

– Jätkäsaaressa on myös panostettu kivijalkaliiketiloihin, joissa toimii esimerkiksi kahviloita ja ravintoloita, jotka toimivat nekin etätyöskentelyn paikkoina. Nykyisin on myös jaettavia toimistoja, joissa työhuoneen voi jakaa muiden kanssa.

Inkoonranta 2022 -hanke

· Osuuskunta Suomen Asuntomessujen, Inkoon kunnan ja Marcus Grönholmin omistaman Inkoon Keskustakehitys Oy:n yhteinen hanke.

· Asuntomessujen uuden toimintamallin tavoitteena on auttaa pienempiä kuntia sopeutumaan Suomen voimakkaaseen rakennemuutokseen. Osuuskunta Suomen Asuntomessut kehittää yhdessä Inkoon kanssa uudenlaisia keinoja, joilla pienestä taajamasta saadaan vetovoimainen asuinpaikka.

· Inkoonrannassa järjestetään kesällä 2022 varsinaisia Asuntomessuja pienimuotoisemmat, uudenlaiset lifestyle-messut.

Kun työ ei ole enää yhtä paikkasidonnaista kuin ennen, nousevat esiin pienempien paikkakuntien valttikortit. Sellaisia ovat esimerkiksi Inkoolle ja Kouvolalle asuntojen selvästi pääkaupunkiseutua edullisemmat hinnat. Boström maalailee tästä jopa ratkaisua syntyvyyden laskuun. Hänen mielestään perhekoot saattavat jäädä pääkaupunkiseudulla pieniksi siitä syystä, että perheet joutuvat asumaan ahtaasti.

Säntti kehottaisi kuitenkin miettimään, voisivatko pienemmät asuinneliöt tulla kysymykseen, jos esimerkiksi kerrostalossa olisi paljon yhteiskäyttötiloja, kuten Jätkäsaaressa.

Myös muut keskustelijat haaveilevat lisääntyvästä yhteisöllisyydestä. Lindström toivoisi, että tulevaisuudessa palattaisiin takaisin vanhoihin hyviin aikoihin, 70-luvulle, jolloin asuttiin tiiviisti ja ovet olivat jatkuvasti auki vaikka yllätysvierailuille. Hannu Tylli puolestaan kertoo, että Kouvolan Asuntomessuilla yhteisöllisyyttä pyritään tukemaan.

– Nyt on tulossa uusi aika, kuten tuli 70-luvulla. Inkoossa naapureiden lapsia katsotaan yhteisellä sopimuksella, jotta kaikki voisivat leikkiä korttelissa turvallisesti. Uusia yhteisöllisyyttä tukevia hankkeita on tulossa, Boström puolestaan sanoo.

Yhteisöllisyyttä ja muuta kuntien ja kaupunkien elinvoimaisuutta tuetaan verorahoilla, mutta myös asukkaiden aktiivisuutta kaivataan. Lindström penäisi kuntalaisilta talkoovoimia ja yhteishenkeä, verorahoilla kun ei saa kaikkea, mitä haluaa.

– Kouvolassa talkoovoima on minusta vahvistunut kuntaliitoksen jälkeen.

Boström on huomannut samaa Inkoossa: kun kunnan rahat eivät riitä, kuntalaiset ottavat hoitaakseen yhteisiä asioita.

Yhteishenkeä löytyy myös Jätkäsaaresta.

– Kun tehdään uutta aluetta, jolla ei ole niin selkeää omaa historiaa, sinne alkaa nopeasti muodostua omanlainen identiteetti ja me-henki. Uskon, että jätkäsaarelaiset ovat jo nyt jätkäsaarelaisia ja heillä on siellä oma pikkukyläfiilis, Säntti kertoo.