Työttömyys on kasvussa koko maassa, mutta Päijät-Hämeessä tilanne on ollut muuta maata huonompi jo pitkään.
Päijät-Hämeen sisällä pahimmasta työttömyydestä kärsii vajaan 18 000 asukkaan Heinola.
Tammikuun tilastot olivat lähes tyrmäävät: työttömyysaste ylitti Heinolassa jo 17 prosentin rajan. Koko Suomessa luku oli tasan 12 prosenttia, verrattain korkea sekin.
MTV Uutiset kertoo alue- ja kuntavaalien lähestyessä haasteista ja mahdollisuuksista, joita eri puolilla Suomea koetaan.
Juttujen tekijät ovat perehtyneet itselleen tutun alueen tilanteeseen ja kertovat paikallisten kautta siitä, mikä jää muualta katsottuna usein piiloon. Jaksot julkaistaan joka arkiaamu tällä viikolla. Muut jaksot:
MTV Uutiset lähti Heinolaan kysymään, miten korkeaa työttömyyttä pyritään pienessä kaupungissa taklaamaan. Vastauksia etsitään kaupungin ylläpitämältä työpaja Torpalta.
Sieltä Joona Syvälahti, 26, löysi apua. Ammatillinen koulutus jäi kesken vuonna 2016, ja Syvälahti oli pitkään työttömänä.
Viime keväänä oli muutoksen aika. Syvälahden mielestä tärkeintä apua oli se, että oli paikka, jonne mennä säännöllisesti.
– Se, että osaa pitää päivärytmistä kiinni ja pitää itsestään kiinni. Tulee paikalle ja tekee hommia, Syvälahti kuvaa työpajan vaikutusta elämäänsä.
Työpajalta Syvälahti löysi myös kenties tulevaisuuden ammattinsa. Nyt hän opiskelee Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksessa tieto- ja viestintätekniikkaa. Silmissä siintävät it-alan työt.
Nuorilla menee huonosti
Torpalla pääsee kokeilemaan monenlaista, mediasta ravintola-alaan ja erilaisiin kädentaitoihin.Asiakkaita on 16-vuotiaista yli kuusikymppisiin.
Torpan yksilövalmentaja Arto Leskinen on työskennellyt 24 vuotta heinolalaisten nuorten kanssa.
Tilanne on huonompi kuin kenties koskaan aiemmin hänen aikanaan Heinolassa.
– Nuorisotyöttömyys täällä on tosi korkea, ja sen näkee ihan kaikessa. Sen eteen tehdään kovasti töitä koko ajan, Leskinen sanoo.
Leskisen mukaan mielenterveyspalveluista on pulaa. Apua on harvoin tarjolla juuri silloin, kun sille olisi suurin tarve.
Heinolan työttömyys on ollut muuta maata korkeammalla jo pitkään.
Työpaikat ja tekijät eivät kohtaa
Yksi syy Heinolan korkean työttömyyden taustalla on kaupungissa tapahtunut muutos. Heinola ei ole enää korkeiden savupiippujen kaupunki, muotoilee kehitysjohtaja Liisa Koski-Lukkari.
– Meillä on iso rakennemuutos takana, ja se osaksi vielä heijastuu meihin.
Kaupungin työpaikat ovat siirtyneet teollisuudesta muille aloille. Kaupunkiin on tullut kiertotaloutta ja yhä monipuolisempaa tarjontaa palvelusektorille.
Ongelmana on, etteivät avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat tällä hetkellä kohtaa toisiaan.
Mistä löytyy varmuus siirtyä uuteen tilanteeseen, kun vuosikymmeniä kestänyt työura jollain alalla päättyy, Koski-Lukkari pohtii.
– Ja ennen kaikkea, mistä sille osaamiselle löytyy enää tilausta. Tämä on se iso asia.
Uudistus toi työkkärin takaisin
Pahenevaan työttömyyteen toivotaan ryhtiliikettä vuoden alussa voimaan astuneesta valtakunnallisesta TE-palveluiden uudistuksesta. Työllisyyspalvelut siirtyivät tammikuun alusta TE-toimistoilta kuntien hoidettavaksi.
Byrokraattisen muutoksen lisäksi uudistus toi myös konkreettisen ilon aiheen Heinolaan. Sitä kaupungin työllisyyskoordinaattori Tero Auvinen esittelee mielellään.
– Me on saatu työkkäri tänne takaisin, ja sillä on hirveän iso merkitys, Auvinen kertoo.
Kaupungin keskustassa sijaitseva Päijät-Hämeen työvoimapalvelujen aluetoimisto palvelee myös Hartolan ja Sysmän asukkaita.
Auvinen on luottavainen tulevaisuuden suhteen. Kaupunki on tehnyt pitkään töitä työllisyyden edistämiseksi, ja nyt yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tiivistyy.
– Nyt otetaan haaste vastaan. Nyt on näytön paikka, miten uusi työvoimaviranomainen ja kunnat tällä alueella pystyvät tähän asiaan vaikuttamaan. Kyllä meillä Heinolassa on vahva usko.
