Salossa elettiin vuosituhannen vaihteessa jättimenestyksen aikaa. Yhtäkkiä kaikki muuttui.
Varsinais-Suomessa noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitsee Salon kaupunki. Monelle suomalaiselle Salo tuo ensimmäisenä mieleen matkapuhelinjätti Nokian, tai sen edeltäjät Saloran ja Mobiran.
Nuo nimet ovat vuonna 2025 Salon osalta muisto vain. Tänä päivänä, monen muutoksen ja kriisin jälkeen, jälkeen Salo seisoo taas tukevasti jaloillaan.
MTV Uutiset kertoo alue- ja kuntavaalien lähestyessä haasteista ja mahdollisuuksista, joita eri puolilla Suomea koetaan.
Juttujen tekijät ovat perehtyneet itselleen tutun alueen tilanteeseen ja kertovat paikallisten kautta siitä, mikä jää muualta katsottuna usein piiloon. Jaksot julkaistaan joka arkiaamu tällä viikolla. Muut jaksot:
Muistot nousevat väistämättä pintaan Salon elektroniikkamuseossa, jossa Anni Lonka tutkii kotikaupunkinsa ylpeydenaiheita, eli aikansa upeimpia matkapuhelimia.
Nykyisin 33-vuotias Lonka kasvoi Salossa Nokian rinnalla. Hän pääsi seuraamaan matkapuhelinjätin maailmanvalloitusta erityisen läheltä.
Isä Pekka Lonka oli Nokian insinööri, joka soitti ensimmäisen gsm-puhelun kesällä 1991. Väitetysti soittaja oli pääministeri Harri Holkeri, mutta todellisuudessa Lonka oli testannut linjan etukäteen.
– Muistan, että isällä oli aina semmoinen nahkaboksi vyöllä, jossa oli testissä Nokian uusia malleja. Ne olivat hyvin salaisia. Päästiin näkemään niitä vähän etukäteen, Lonka muistelee.
Nokian menestys todella näkyi kaupungissa ja kaupungilla vuosituhannen vaihteessa.
Legendat elävät Salon kaduilla viilettäneistä upeista uutuusautoista. Omakotitaloja rakennettiin hurjaa tahtia, rahaa kun oli.
Vanhat hyvät ajat muistaa myös kaupungin keskustassa asioiva salolainen Raimo Rantanen.
– Täällähän oli valtavan paljon enemmän väkeä kuin nyt. Hotellit olivat täynnä, kun Nokialla kävi paljon vieraita, Rantanen kertoo ohi mennessään.
Nokia työllisti tuhansittain Salon ja sen lähialueen ihmisiä. Myös turkulaisen Jari Surakan.
– Turussa saakka ihmeteltiin, että miten täällä (Salossa) voi asuntojen hinnat olla yhtä kalliit kuin Turussa. Salossa oli ajoittain jopa pulaa asunnoista, Surakka havainnollistaa.
Surakka muistelee, että vuonna 2008 pelkästään Nokian leivissä oli Salossa 5 000 henkeä. Siihen päälle vielä tuhat työpaikkaa alihankkijoiden kautta ja lisäksi muu työllistävä vaikutus Salon elinkeinoelämälle ravintoloista majoitukseen.
Myös kaupunki pääsi nauttimaan Nokian mukanaan tuomista asukkaista ja verorahoista.
– Se näkyi siinä, että kaupunki teki paljon isoja investointeja suoraan kassasta. Esimerkiksi Salohallia ja uimahallin laajennusta ilman, että niitä varten täytyi ottaa lainaa ollenkaan, kertoo Salon elinvoimajohtaja Mika Mannervesi.
Mannerveden mainitsema, vuonna 1998 valmistunut Salohalli oli aikansa urheiluhallien valioyksilö.
Ironista kyllä, juuri Salohalli on se paikka, jonne Nokia kutsui koko matkapuhelintehtaansa henkilökunnan kuulemaan jätti-irtisanomisista helmikuussa 2012.
Työntekijät tarpoivat bussikyydeiltä kohti huonoja uutisia sankassa lumipyryssä. Yli tuhat heistä sai kenkää.
Vajaat puoli vuotta myöhemmin niskaan tuli sitäkin kylmempi suihku. Nokia kertoi Suomen historian suurimmista potkuista: 3 700 sai lähtöpassit ja Salon tehdas suljettiin.
Nokian matkapuhelintoiminnot myytiin seuraavana vuonna Microsoftille, joka jatkoi Salossa vielä pari vuotta. Perävalot näkyivät lopullisesti vuonna 2015.
Kuntaliitos ja Nokian romahdus samaan syssyyn
Vuonna 2009 Salon asukasmäärä yli kaksinkertaistui Suomen suurimmassa kuntaliitoksessa. Saloon liittyi yhdeksän seudun muuta kuntaa.
Samalla kun tuore Suur-Salo etsi uutta identiteettiä, kuvioihin tuli isompi pähkinä purtavaksi Nokian romahduksen myötä. Kaupunki nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.
Salo hiljeni.
Nokian romahdus oli kaupungille iso kolaus, mutta kauhistelun tai tuskailun ilmapiiriä ei ollut, sanoo elinvoimajohtaja Mannervesi.
Salolaisilla ja seudun ihmisillä on hänen mukaansa aina ollut asenne, että kaikesta selvitään.
– Sellainen asenne oli silloinkin voimissaan. Nyt meitä kohtasi tällainen yhteinen haaste, kääritään hihat ja ruvetaan tekemään töitä toisenlaisen tulevaisuuden eteen. Niinhän sitten tehtiin ja niinhän sitten kävi, Mannervesi sanoo.
Nyt kymmenen vuotta Microsoftin lähdön jälkeen Salo seisoo taas tukevasti jaloillaan. Nokian vanhat, yli 100 000 neliömetrin tilat kaupungin laidalla on saatu valjastettua uuteen käyttöön.
Salo IoT Campus on koonnut yhteen paljon eri toimijoita. Tutuissa tiloissa työskentelee myös moni entinen nokialainen, kuten aiemmin Nokia-aikoja muistellut Jari Surakka.
Surakalla tuli hiljattain 25 vuotta täyteen kampuksella. Välissä oli vain pari viikkoa vuodenvaihteessa 2016, kun työpaikka Microsoftilla vaihtui yrittäjyyteen muun muassa koneistamista ja 3D-tulostusta tarjoavalla Protohousella.
Anni Lonka puolestaan tuli opiskeluvuosien jälkeen paluumuuttajana Saloon, josta löytyi työpaikka erityisopettajana.
Salossa asuu myös perhettä omalta ja puolison puolelta. Sosiaalista verkostoa laajentavat vanhat lukiokaverit, joista Longan mukaan suuri osa on palannut Saloon asumaan.
– Nyt kun on pieni lapsi kotona ja toinen tulossa, niin kyllä edullinen ja väljempi asuminen ja muutenkin elämisen helppous ovat asioita, joiden takia tänne haluttiin palata.
Kunta muiden joukossa
Aikanaan huipulla olleesta ja nyt uutta tulemistaan elävästä Salosta on nyt tullut tuiki tavallinen kuolevainen muiden kuntien joukossa.
Mannerveden mukaan Salo ja sen tulevat kuntapäättäjät painivat tulevina vuosina samojen haasteiden kanssa kuin monet muutkin eteläsuomalaiset paikkakunnat. Yleiset talosuhdanteet eivät ole otollisia kellekään.
– Jotenkin minusta tuntuu, että rakennemuutoksen vuosista alkaen on sanottu, että näkymät ovat aika sumuiset ja näin sumuiset ne eivät ole vielä koskaan olleet. Ehkä se pätee tähänkin päivään, elinvoimajohtaja toteaa.
– Mutta se osaaminen ja asenne, mikä tälläkin paikkakunnalla on, niin olen ihan varma, että tulevatkin haasteet pystytään ratkomaan.
