Asiantuntija neuvoo: Näin takaat itsellesi vauraan vanhuuden

Osastopäällikkö Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta kertoo, kuinka varmistaa itselleen mahdollisimman hyvä taloudellinen tilanne eläkepäiviä varten. Tiedätkö sinä, mitkä asiat vaikuttavat eläkkeesi suuruuteen tai milloin eläkkeelle olisi taloudellisesti kannattavaa jäädä?

Suomessa toteutettiin vuonna 2005 työeläkeuudistus, jolla kaikki työ kartuttaa eläkettä. Mitä enemmän tai mitä paremmalla palkalla tekee töitä, sitä parempi on eläke. Ennen eläkkeelle jäämisen alaikäraja oli 65 vuotta, nyt se on 63–68 vuotta. Tulevaisuudessa ikäraja saattaa muuttua korkeammaksi. Milloin eläkkeelle sitten kannattaisi jäädä?

– Tässä suhteessa oman eläkkeelle lähtemisen ajoittaminen on aika yksinkertaista ajatella. Jokainen tehty lisäkuukausi koituu suoraan ihmiselle hyödyksi – paitsi palkan muodossa, tulevan eläkkeen tasossa. Mitä myöhemmin eläkkeelle siirtyy, sitä korkeampi tuleva eläke on. Tätä näkökulmaa esimerkiksi kansainväliset arvioijat pitivät tärkeänä pitää esillä, koska ihmiset eivät useinkaan ajattele eläkeaikaa pitkällä juoksulla. Jos eläkkeellä ollaan pitkään, alkavan eläkkeen tasolla on iso merkitys, sillä eläke ei lähtökohtaisesti kehity ihan yhtä hyvin kuin ansiot, osastopäällikköMikko Kautto Eläketurvakeskuksesta kertoo.

Tällä vältettäisiin sekin tilanne, että pitkän eläkeajan seurauksena Suomessa olisi enenevästi vanhuusköyhyyttä. Eläkkeeseen voi siis vaikuttaa omalla toiminnallaan silloin, kun siihen on mahdollisuuksia.

– Jokainen lisäkuukausi 63 ikävuoden saavuttamisesta lähtien kerryttää korkeampaa eläkettä, eli siinä on 4,5 prosentin karttuma. Tämä superkarttuma alkaa olla aika hyvin tiedossa erityisesti eläkeikää lähestyvillä, jotka ovat ottaneet selvää tulevasta eläkkeestään.

Vuosikin kauemmin työelämässä kohottaa eläkettä

Eläkeikää lähestyvälle tehdään myös laskelmat siitä, mitä tarkoittaa, jos eläkkeelle menoa lykkäisi myöhemmäksi vaikka vuodella.

– Sen vaikutus omaan eläketasoon on tuntuva, ja luulen, että moni työssäoleva ei ole vielä kauhean hyvin perillä eläkelainsäädännön yksityiskohdista, vaan katselee maailmaa vähän vanhallakin tiedolla. Alarajaa ajatellaan vain sellaisena asiana, että "tuon ikäisenä saan jäädä eläkkeelle", mutta ei niinkään mietitä päätöksen vaikutusta eläkkeen suuruuteen.

Kautto painottaa asian olevan tärkeä. Suomalaiseen eläkejärjestelmään tuotiin vuonna 2005 myös elinaikakerroin, jolloin elinajan piteneminen otetaan alkavan eläkkeen tasossa huomioon.

– Eli jos elinaika pitenee, alkavaa eläkettä vähän vähennetään, mikäli jää alaikärajalla eläkkeelle. Tämän mekanismin ymmärtäminen on tärkeää. Jatkossa tämä tekijä tulee varmasti yhä paremmin ihmisten tietoisuuteen. Idea on yksinkertaisesti se, että ihmisen tienaama eläkeoikeus eli eläkepääoma säilyy samana, mutta koska elämme pitempään – eli saamme eläkettä pidemmän aikaa – kuukausittain maksettavan eläkkeen suuruuden pitää olla vähän pienempi, jotta se riittää pitemmäksi aikaa, Kautto selventää.

Oma asunto antaa lisäturvaa eläkepäiviin

Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän ansiosta eläkettä karttuu tuloista riippumatta. Korkeilla ansioilla voi saada erittäin hyvän eläkkeen ja pitkällä työuralla voi vaikuttaa hyvään eläketasoon. Kannattaako eläkesäästäminen?

– Jokaisen kannattaa itse miettiä omalla kohdallaan, onko eläkesäästäminen asia, johon kannattaa panostaa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos on mahdollisuutta riittävän pitkään työuraan, niin silloin saa kohtuullisen eläkkeen, Kautto sanoo.

Kautto muistuttaa, että on olemassa muitakin säästämisen muotoja kuin vapaaehtoiset, pitkäaikaissäästötilille kerrytetyt varat.

– Jos siinä riittävän pitkän työuran varrella on säästänyt vaikka omaan asuntoon, se antaa lisäturvan vanhuuseläkeaikana. Silloin toimentulon pitäisi olla kohtuullisesti kohdallaan. Asuminen on mielestäni tärkeä näkökulma, siitä koituu hyötyä paitsi vanhuuseläkeaikana, niin siinä matkan varrella koko elinkaaren asumiskustannuksia ajatellen, Kautto kiteyttää.

Eli jos pohdit, mikä on itsellesi taloudellisessa mielessä oikea hetki jäädä eläkkeelle, kannattaa kysyä laskelmaa omasta työeläkelaitoksesta.

– Työeläkeotteissahan tällaisia laskelmia on esimerkinomaisesti tehtykin tietyn ikäisille, että he saisivat tämän viestin. Kuinka laajasti se on tiedossa? Epäilen, ettei se ihan sataprosenttisen kirkasta kaikille ole.

Studio55.fi/Anni Uittamo

Kuvat: Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat