Sairauseläkkeellä oleva yksinhuoltajaäiti: Rahat eivät riitä edes lääkekuluihin

48-vuotiaalla Sannalla todettiin tammikuussa 2008 kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sen lisäksi hän kärsii paniikkihäiriöstä, sosiaalisten tilanteiden pelosta sekä osteoporoosista. Hänelle on määrätty lääkitys paniikkihäiriöön sekä kaliumia, kalkkia ja B-vitamiinia osteoporoosiin. Lisäksi hän ottaa lääkkeitä vatsaoireiden ja sydämen tykytyksen vuoksi.

Sanna pelkää, että tulevaisuudessa hän joutuu syömään myös masennuslääkkeitä. Huhtikuussa 2009 hänelle myönnettiin kovien taisteluiden jälkeen määräaikainen eläke, ja heinäkuussa hänet todettiin erikoislääkärin toimesta pysyvästi työkyvyttömäksi. Eläke muuttui määräaikaisesta jatkuvaksi.

– Kansaneläkkeeni on 536 euroa, ja työeläke on 180 euroa. Vuokrakuluihin menee kuukaudessa 130 euroa, kun saan vuokraan asumistukea. Lisäksi pitäisi maksaa 40 euron sähkölasku kuukausittain sekä televisiolupa, puhelinlasku ja niin edelleen.

Julkinen terveydenhuolto jätti traumat

Sannan kuukausittaisesta budjetista valtaosa kuluu lääkkeisiin. Hän ei edes pysty ostamaan kaikkia hänelle määrättyjä lääkkeitä.

– Lisäksi käyn yksityisellä psykiatrilla. Kela korvaa 70 euron lääkärinpalkkiosta 31 euroa.

Sosiaalivirasto ei anna Sannalle toimeentulotukea, sillä hänellä on riittävän suuret tulot. Lääkärinpalkkioonkaan ei heru lisäavustusta sosiaalitoimistolta, koska hän ei käytä julkista terveydenhuoltoa.

– Juoksin julkisessa terveydenhuollossa aikani turhaan. Mitään selvyyttä siellä ei saanut eikä henkilökunta palvellut asiallisesti. Jäi traumat siihen systeemiin, Sanna kertoo.

Sannan mukaan sosiaalitoimistosta oli kehotettu katkaisemaan nettiliittymä, jotta hänelle jäisi kuukausittain enemmän rahaa käteen. Myös television hävittämistä oli ehdotettu samasta syystä.

– Nettini maksaa kymmenen euroa kuukaudessa, ja se on ainut kontaktini ulkomaailmaan. Kirjoittelen paljon ja osallistun vertaistukiryhmiin netin kautta. Ilman nettiä en tietäisi maailman tapahtumista mitään, kun lehtiä ei tule.

"Pelkään, että poikaani kiusataan köyhyyteni vuoksi"

Sanna ja hänen lapsensa elävät tiukalla myös ruoan suhteen. Kasvava lapsi kuluttaa paljon energiaa, ja nälkä on sen mukainen.

– Poika tarvitsisi kouluun vaatteita ja tarvikkeita, ettei joutuisi kiusatuksi köyhän ja sairaan yksinhuoltajaäidin lapsena. Hän ei voi edes harrastaa mitään, koska rahaa ei ole.

Sanna on hakenut Kelalta eläkkeensaajan hoitotukea lääke- ja lääkärikuluihin, mutta avustusta ei ole herunut. Hän tarvitsisi apua myös kotona ainakin vaikeina masennuskausina, kun hän ei jaksa nousta sängystä.

– Elän hyvin sulkeutunutta elämää johtuen rahatilanteesta ja sairauksista. Kukaan ei soita tai kysele, miten jaksat. Enkä juuri uskalla edes kauppaan mennä.

Sannan voimat eivät ole riittäneet siihen, että hän olisi selvittänyt ruoka-avunsaantimahdollisuuksia asuinpaikkakunnallaan. Diakoniatoimistossa taas häneen suhtauduttiin nyrpeästi.

– Jos edes lapseni saisi avustusta harrastuksiin ja vaatteisiin. Ei jaksa unelmoida, että pääsisi edes Hesburgeriin joskus syömään.

Nimi on muutettu haastateltavan toiveesta.