Ajasta Putinin jälkeen keskustellaan Venäjällä yhä enemmän ja avoimemmin – asiantuntija: "Luulen hänen olevan jo väsynyt ja kyllästynyt koko hommaan"

Kuka nousee Venäjän presidentiksi Vladimir Putinin jälkeen vuonna 2024? Liian aikaista sanoa, vastaa tunnettu brittiläinen Venäjä-tuntija Mark Galeotti.

Hänen mukaansa Putinin syrjäyttäminen on poissa laskuista, sillä turvallisuuskoneisto on vahvasti hänen hallussaan.

Lue myös: Kreml julkaisi syntymäpäiväkuvat: 67-vuotias Putin eräili Siperian taigalla – paidaton ratsastaja nähdään nyt sienestämässä täysissä pukimissa

On kuitenkin mielenkiintoista, että ajasta Putinin jälkeen keskustellaan Venäjällä yhä enemmän ja avoimemmin eikä Putin ole aktiivisesti mukana, mutta sallii keskustelun tapahtua.

– Luulen Putinin olevan jo väsynyt ja kyllästynyt koko hommaan. Hänellä on kuitenkin sama ongelma kuin kenellä tahansa mafian kummisedällä: miten jäädä eläkkeelle? Galeotti kuvaili tilannetta Cyber Security Nordic -tapahtumassa Helsingissä viime viikolla.

Galeottin mukaan Putinin pitäisi löytää oma Putininsa eli seuraaja, jonka lupaukseen edeltäjän aseman turvaamisesta voi luottaa.

Presidentti Boris Jeltsin siirsi vallan Putinille vuosituhannen vaihteessa, eikä Putin puuttunut Jeltsinin rötöksiin.

Venäjän kaikkiin sanomisiin ei kannata tarttua

Galeottin mukaan Venäjällä on joka tapauksessa edessään muutoksia. Maa voi jopa lähentyä länttä ja kehittyä jonkinlaiseksi oikeusvaltioksi. Tämä ei johdu halusta rakentaa demokratiaa, vaan eliitin halusta suojella omia ja jälkikasvunsa asemia.

– Jos olet rikas nyky-Venäjälllä, olet sitä ainostaan sen vuoksi, että valtio sallii sinun olla. Huomisesta ei ole takeita, Galeotti kuvaa.

Brittitukijan mukaan kyseenalaisin keinoin rikastunut eliitti haluaisi nyt turvata omaisuutensa laillisesti ja helpottaa perillistensä asemaa.

Galeotti tosin tekee sen varauksen, että myös Venäjän ajautuminen jonkinlaiseen kaaokseen voi olla mahdollista.

Galeotti arvioi Venäjän pyrkivän provosoimaan länttä monella tavoin. Usein kannattaisi olla provosoitumatta.

Lue lisäksi: Tanskan passiivis-aggressiivinen vastarinta Venäjälle toi satojen miljoonien lisälaskun – seuraavaksi lasketaan sen poliittinen hinta

Tutkija perää länneltä realismia: Venäjä pitää tuomita, jos se tekee jotain väärin, mutta kaikista sotaharjoituksista tai Nato-puheista ei kannata huolestua.

Galeotti muistuttaa, että se vain palvelisi Venäjää, joka ei ole oikeasti niin vahva kuin haluaisi olla.

Venäjälle voi myös nauraa, jos se tekee tai yrittää jotain typerää. Galeotti antaa ymmärtää, että tällainen suhtautuminen voi olla Venäjälle moitteita vaikeampi vastapallo.

Infovaikuttamiseen vastaamisessakin kannattaa tuntea rajansa, ettei tule vain entisestään levittäneeksi alkuperäistä väärää viestiä yhä laajemmalle.

– Eivät ihmiset, jotka sinun pitäisi vakuuttaa, usein kuitenkaan usko sinua, Gaelotti muistuttaa.

Jos Eurooppa hylkää, Venäjälle jää Kiina

Eurooppaa Gaelotti varoittaa pyrkimyksistä sulkea Venäjä ulkopuolelle. Tuolloin Venäjälle jäisi tarjolle kumppaniksi vain Kiina, mitä sen paremmin Eurooppa kuin Venäjäkään eivät halua.

– Muutamaa kovan linjaan haukkaa lukuun ottamatta venäläiset tietävät hyvin, ettei Eurooppa ole hyökkäämässä heidän kimppuunsa. Kiinasta ei voi olla niinkään varma, Galeotti kuvaili venäläisten tuntoja STT:n haastattelussa.

Galeotti kertoo ymmärtävänsä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ehdotusta suhteiden kohentamisesta Venäjään. Tutkija kuitenkin korostaa, että ystävällisten sanojen vastapainoksi Euroopalla on oltava valmiutta nykyistä kovempiin sanktioihin Venäjää vastaan.

– Tällä hetkellä me moitimme venäläisiä paljon siitä, kuinka pahoja he ovat, mutta ei meillä todellisuudessa ole heitä vastaan paljoa pakotteita, Galeotti sanoo.