Tanskan passiivis-aggressiivinen vastarinta Venäjälle on tuomassa Itämeren kaasuputkelle satojen miljoonien lisälaskun – seuraavaksi lasketaan sen poliittinen hinta

Pieni Tanska on jäänyt Venäjä-vastarinnassaan hyvin pitkälle yksin.

– Olisimme kyllä toivoneet, että EU olisi tarttunut tähän ja säästänyt Tanskan suoralta konfliktilta Venäjän kanssa, tanskalainen Venäjä-tutkija Flemming Splidsboel hymähtää.

Niin ei kuitenkaan ole käynyt.

"Passiivis-aggressiivista ulkopolitiikkaa"

Tanska on tehnyt lähes kaiken minkä voi estääkseen venäläisten suurhankkeen.

Tanska lykkäsi Nord Stream  2 -putken ympäristöluvan myöntämistä niin kauan kuin mahdollista, ja hyväksyi sitten, viime marraskuussa lain, jolla se voi estää kaasuputken rakentamisen aluevesiensä kautta.

– Kutsun sitä passiivis-aggressiiviseksi ulkopolitiikaksi. Tanska on ollut hyvin vastahakoinen hyväksymään mitään Nord Stream 2 -yhtiön hakemuksia, ja tällä tavalla, tekemättä mitään, Tanska tekee aktiivisesti aika paljon, kuvailee vanhempi tutkija Flemming Splidsboel Tanskan ulkopoliittisesta DIIS- instituutista. 

Tanskan vastarinnasta satojen miljoonien lisälasku

Tanskan aluevesien kiertäminen voi  pahimmillaan maksaa Nord Stream 2 -hankkeelle yli 600 miljoonaa euroa ja lykätä valmistumista jopa kahdeksalla kuukaudella.

Luku perustuu uutistoimisto Reutersin itsenäisesti tekemään laskelmaan. Putkiyhtiö itse arvioi kustannuksen huomattavasti pienemmäksi.

Nord Stream 2 -yhtiöstä myönnetään MTV Uutisille, että kyse voi todellakin olla sadoista miljoonista, mutta 600 miljoonaa on kuitenkin yhtiön mukaan mahdollisesti liioittelua.

– Mitään välitöntä reaktiota tuskin tulee, mutta tämä tullaan kyllä muistamaan Moskovassa. Tanskalla ja Venäjällä on valmiiksi vaikea suhde. Tämä tuo lisää vaikeuksia jo ennestään hankalaan suhteeseen, Splidsboel toteaa.

Nato-maa Tanskan uhmakas voimannäyte

Putki näyttää valmistuvan joka tapauksessa, mutta pieni Tanska on tullut näyttäneeksi oikean karvansa suurten naapureiden keskellä.

Pieni Tanska on avoimesti uhmannut suurinta kauppakumppaniaan Saksaa sekä tietenkin Venäjää, jonka geopoliittisesta voimankäytöstä koko tilanne johtuu.

Tanska on ollut vuosikaudet yksi koko Euroopan Venäjä-kriittisimpiä maita, mutta Krimin valtaus oli tanskalaisille viimeinen niitti.

– Tämä johtuu siitä mitä Venäjällä yleisesti tapahtuu, Krimin valtauksesta 2014 sekä Itä-Ukrainan sodasta, Splidsboel Hansen toteaa epäröimättä. 

Jos asia on niin ilmiselvä, miksi sitten esimerkiksi Suomi on näinkin suoraviivaisesti antanut siunauksensa hankkeelle?

– Suomella on erilaisia huolia kuin Tanskalla. Suomellahan on erityissuhde Venäjään. Siinä suhteessa on enemmän... näkökohtia, Splidsboel muotoilee.

Venäjä palailee Euroopan päättäjien pöytiin

Tanska on kuitenkin jäänyt vastarinnassaan monin tavoin yksin. Viisi vuotta Krimin valtauksen jälkeen Venäjä toivotetaan nyt tervetulleeksi moniin Euroopan valtaapitävien pöytiin.

Kesäkuussa Euroopan neuvosto hyväksyi Venäjän paluun järjestön jäseneksi. Nyt puhutaan jo paluusta teollisuusmaiden G8-kokoukseen. Ja seuraavaksi valmistuu massiivinen taloushanke, Nord Stream 2, joka vahvistaa Venäjän asemaa Euroopan energiamarkkinoilla.

Eniten kärsii Ukraina

Venäjän paluun välietappeja

• 28.6.2019 Päätös: Venäjä palaa Euroopan neuvostoon
• 26.8.2019 Trump: "Venäjä takaisin G8-kokoukseen"
• 2020 -> Nord Stream 2 -kaasuputki valmistuu

Suurin kärsijä siitä on Ukraina.

– Täällä Tanskassa koetaan, että tämä on se hetki kun meidän pitää lunastaa tukemme Ukrainalle. Kaasuputki asettaa Ukrainan heikompaan asemaan. Venäjä saa lisää tilaa operoida, Splidsboel toteaa.

Seuraavaksi Tanska pohtii energia-avun antamista Ukrainalle – johtamalla tuontikaasua Ukrainaan.