Suomalaiset lapset tarvitsevat yhä enemmän terapiaa. Terapioiden kysynnän kasvu on Kelan mukaan looginen seuraus neurokehityksellisten oireyhtymien diagnoosien yleistymisestä.
Kelan kuntoutusta saavien lasten määrä on noussut 81 prosenttia vuoden 2017 jälkeen.
Kasvussa heijastuu neurokehityksellisten oireyhtymien diagnoosien, kuten ADHD:n, yleistyminen. Myös ADHD-lääkkeiden käyttö jatkaa kasvuaan.
Lue myös: Suomi nousi poikien adhd-diagnooseissa 15 vuodessa pohjalta kärkeen: "Jotain on tapahtunut avun hakemisessa"
Lasten ADHD-lääkitys aloitetaan liian herkästi, sanoo tutkija – "Pitäisi ehdottomasti herätä"
Merkittävin kuntouksen saajaryhmä on esi- ja alakouluikäiset lapset, erityisesti pojat. Vuonna 2025 kuntoutusta sai noin 21 700 poikaa ja 10 000 tyttöä.
– Erityisen huomionarvoinen trendi liittyy alakouluikään, joka on lapsen kehityksen kannalta erityisen herkkä ja tärkeä vaihe, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori.
Ympäristötekijöihin kiinnitettävä huomiota
Kelan terapioiden kysynnän kasvu on Vuoren mukaan looginen seuraus neurokehityksellisten oireyhtymien diagnoosien yleistymisestä.
Hän sanoo lukujen vahvistavan käsitystä siitä, että pitkäkestoisten terapioiden järjestäminen on Kelan ja yksityisten palveluntuottajien vastuulla Suomessa.
Vuoren mukaan terapian rinnalle tarvitaan enemmän lasten arkiympäristöön kohdistuvia toimia, sillä palvelujärjestelmä on pirstaleinen.
– Tärkeää olisi nyt pysähtyä ja selvittää, minkälainen perheiden saama kokonaistuki on.
– Saavatko vanhemmat apua, saadaanko varhaiskasvatuksen ja koulujen ympäristöjä rakennettua sillä tavalla, että ne tukisivat eri kehitysvaiheessa olevien, pienten lasten kasvua ja kehitystä mahdollisimman optimaalisesti, hän pohtii.
Vuoren mukaan nykyinen palvelujärjestelmä vaatii vanhemmilta paljon ponnisteluja.
– Voin kuvitella perheiden vinkkelistä, jossa se tuen tarve on suuri. Kuka niistä hoitopoluista perheiden puolesta ajaa sitä asiaa, vaatii varmasti vanhemmilta aikamoista taistelua, Vuori toteaa.
Kustannukset nousseet selvästi
Kela-tuetut terapiat maksoivat vuonna 2025 yhteensä 593 miljoonaa euroa.
Kokonaissummasta alle 16-vuotiaiden kuntoutukseen kohdistui 196 miljoonaa euroa, eli noin kolmasosa. Vuonna 2017 vastaava luku oli noin 130 miljoonaa.
Käytetyimmät palvelut olivat lasten ja varhaisnuorten kohdalla puhe‑ ja toimintaterapia.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) lisäksi lisääntynyttä kuntoutuksen tarvetta selittävät Kelan tilastojen mukaan kehityksellisen kielihäiriön, monimuotoisen kehityshäiriön ja autismikirjon diagnoosit sekä näihin liittyvät sosiaalisen toimintakyvyn haasteet.