67-vuotias Eila selätti koronaviruksen, kuoleman porteilla käynyt puoliso Jussi on edelleen tehohoidossa – "Noin hyvää miestä en koronalle anna"

Mistä koronaviruksen voi tunnistaa?  Nämä ovat viruksen tyypillisimmät oireet 0:33
Video kertoo: Näistä oireista koronaviruksen tunnistaa

Kajaanilainen Eila Aavakare, 67, palasi lauantaiaamuna sairaalasta kotiin. Koronavirus mullisti Aavakareen ja hänen miehensä Jussin arjen painajaismaisella tavalla kaksi viikkoa sitten.

– Odotan ihan hirveästi, että näen hänet taas. Kuntoutus voi kestää viikkoja, emmekä vielä tiedä koska hän pääsee kotiin. Tämä on meille jatkoaikaa elämään.

Koronaviruksesta toipuva Eila Aavakare ikävöi kovasti miestään, joka vielä lauantaiaamuna oli Kainuun uuden sairaalan teho-osastolla. Parinkymmenen vuoden ajan yhtä pitänyt pariskunta ei ole nähnyt toisiaan kahteen viikkoon koronan erotettua heidät.

Ensin sairastui taksiyrittäjänä töitä tekevä Jussi.

Fyysisesti hyväkuntoisen, luonnossa ja metsästysreissuilla viihtyvän 71-vuotiaan miehen voimat alkoivat huveta ja kuume nousta maaliskuun viimeisinä päivinä.

– Olimme kumpikin valtavan väsyneitä. Yöhikoilu oli niin voimakasta, että lakanat piti välillä vaihtaa keskellä yötä. Särkylääkkeillä sai kuumetta alaspäin, mutta muuta hoitokeinoa ei oikeastaan ollut. Myös makuaistissa ilmeni muutoksia. Ruokahalu katosi, Eila Aavakare kuvailee.

Kumpikin joutui sairaalaan

Mies otettiin sisään osastolle 30. maaliskuuta. Viisi päivää myöhemmin vaimokin oli sairaalasängyn omana eristetyssä huoneessa.

Olon heikentyessä korkea kuume tuli ja meni miten sattui. Kuvantamistutkimukset osoittivat koronan aiheuttaneen muutoksia Eilan keuhkoissa.

Samaan aikaan hän sai kuulla muitakin kylmääviä uutisia. Lääkäri kertoi Jussin tilanteen olevan hengenvaarallinen. Mies oli saanut taudin pahimman mahdollisen muodon. Keuhkokuvat olivat suttuiset. Jussi kärsi hengitysvaikeuksista, ja tulehdusarvot kertoivat omaa karua kieltään miehen tilanteesta.

– Se oli aivan kauheaa. Olin itsekin kovassa kuumeessa. Menettämisen pelko ja tuska oli valtava. Jussi joutui teho-osastolle ja hänet laitettiin hengityskoneeseen, Aavakare kertoo.

Miestä pidettiin nukutettuna viikon verran. Ravintoliuoksen ja lääkkeiden avulla taudin pahin terä taittui.

Kun Jussi muutamia päiviä sitten heräsi, hoitajat järjestivät pariskunnalle "happiviiksipuhelintreffit". Suojattuun sairaalatilaan ei vierailijoilla ole asiaa.

"Uskomattoman hienoa työtä"

Useiden päivien mittaisesta nukutuksesta heränneellä miehellä oli kova huoli puolisonsa voinnista. Ensimmäinen puhelu alkoi liikuttavalla rakkaudentunnustuksella.

Vaimon henkinen taakka keveni, kun mies alkoi jutella vero- ja vakuutusasioista, jotka pitäisi hoitaa kuntoon sairaalassaolon aikana. Arkisista paperiasioista huolehtiminen osoitti, ettei kumppanini järjenjuoksu ollut kärsinyt kovasta koettelemuksesta.

Seuraavaksi edessä on fyysinen kuntoutusjakso.

– Kainuun uuden sairaalaan teho-osaston lääkärit ja hoitajat ovat tehneet uskomattoman hienoa työtä. He ovat löytäneet ratkaisun jokaiseen kysymykseen ja ongelmaan. Kunpa näille ihmisille voitaisiin maksaa jonkinlaista vaarallisen työn lisää. He altistavat itsensä ja perheensä taudille äärimmäisen tärkeässä työssään, Aavakare toteaa.

Hän kokee koronakoettelemuksen olleen niin voimakas, että elämänarvot liikahtavat sen seurauksena väkisinkin uusille urille. 

Vaikeasta poikkeusajasta huolimatta hän toivoo, että monessa perheessä osattaisiinkin nyt nähdä tärkeät perusasiat, jotka arkisessa elämänvilskeessä painuvat harmillisen usein taka-alalle.

Oman kodin rauhaan, rakkaiden ihmisten läsnäoloon ja terveyteen suhtautuu uusin silmin, kun niiden menettäminen on käynyt lähellä.

– Päätin, että noin hyvää kainuulaista, luonto-arvoja kunnioittavaa ja virkeää miestä minä en koronalle ihan helposti anna!

Sekä Eila että Jussi Aavakareella on aiemmista liitoistaan kaksi lasta. Eila on lapsinelikolle, ystäville ja tuttaville valtavan kiitollinen saamastaan tuesta ja avusta. Tutut pitivät huolta perheen metsästyskoirista ja toivat ruokaa, kun hän vielä sinnitteli kotioloissa ennen osastolle joutumista.

Painajainen takanapäin

Eila aikoo pysytellä kotioloissa ketään tapaamatta kahden viikon ajan. Sairaalahoidon jälkeen kuume on kaikonnut. Hän pystyy tekemään pieniä kotiaskareita rauhallisella tahdilla.

Puhdistuspalvelu on käynyt siivoamassa kodin pinnat ja Jussin taksiauton. Tartunnan alkuperästä pariskunnalla ei ole varmuutta, mutta yksi todennäköinen vaihtoehto ovat potilaat, joita taksiyrittäjä on työssään kyydinnyt.

Eila Aavakare toimii Kajaanissa kaupunginvaltuutettuna perussuomalaisten valtuustoryhmässä ja hoitaa monia muitakin luottamustehtäviä. Niitä koskevat velvollisuuden hoidetaan nyt ainoastaan etäyhteyksien välityksellä.

Eniten hän odottaa miehensä tervehtymistä. Omakohtaisten koettelemusten julkituonnin avulla pariskunta toivoo vaikuttavansa ihmisten ymmärrykseen koronan herkästä tarttumisesta ja vaarallisuudesta.

– Meille korona meinasi tehdä pahimman mahdollisen tempun. Se ei ole aivan tavallinen tauti, vaan voi iskeä keneen tahansa, vaikka ihminen olisikin hyvävointinen ja hyväkuntoinen. Pidetään turvavälit, suojataan itseämme ja läheisiämme rajoituksia tottelemalla. Tämä on todella pelottava kokemus, vaikka pahin painajainen onkin nyt ohi, Aavakare sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat