Egyptin ja Syyrian yllätyshyökkäys on Israelissa edelleen kansallinen trauma. Sota mahdollisti rauhansopimukset Israelin ja arabimaiden välillä ja nosti öljyn geopolitiikan valokeilaan.
Lähi-itä on ollut viime vuosikymmenet usein ulkomaanuutisten polttopisteessä, ja siitä saa osaltaan kiittää 50 vuotta sitten käytyä sotaa. Egyptin ja Syyrian hyökkäys Israeliin 6. lokakuuta 1973 nosti Lähi-idän pysyvästi maailmanpolitiikan keskiöön.
Sota alkoi juutalaisen kalenterin pyhimpänä päivänä jom kippurina, joten sota tunnetaan Israelissa jom kippur -sotana. Konflikti muutti paitsi Israelin historiaa myös öljyn merkitystä kansainvälisten suhteiden kiistakapulana.
Vastareaktiona länsimaiden Israelin tukemiselle merkittävät Lähi-idän öljyntuottajamaat nimittäin leikkasivat öljyntuotantoaan, mikä moninkertaisti öljyn hinnan.
Lue myös: Suezin rauhanturvaveteraanit muistelevat operaatiota 50 vuotta myöhemmin – "Kun alkaa toiminta, niin pelko väistyy"
Tämä aiheutti maailmanlaajuisen energiakriisin, ja erityisesti Euroopan maissa talvi 1973–74 muistetaan tiukoista energiansäästötoimista.
– Se alleviivasi tarvetta ratkaista Lähi-idän poliittisia ongelmia, koska niiden vaikutukset heijastuvat sitten muualle maailmaan, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart.
– Tämä toi Lähi-idän vähän kokoansa isompaan rooliin.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun arabimaat käyttivät jämerällä tavalla öljyasetta vaikuttaakseen politiikkaan. Aika tälle oli otollinen, koska öljyn kulutus länsimaissa oli kasvanut nopeasti toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvalloista oli myös tullut öljyn tuoja, koska sen oma tuotanto ei enää riittänyt vastaamaan kulutukseen.
Öljynsaannin turvaaminen nousikin öljykriisin jälkeen pysyvästi tärkeällä sijalle esimerkiksi Yhdysvaltain ulkopolitiikassa, ja Yhdysvallat otti aiempaa suuremman sotilaallisen ja diplomaattisen roolin Lähi-idässä.