Raskauden keskeytysten määrä on pysynyt Suomessa vakaana 2000-luvulla. Vuosittain Suomessa keskeytetään 10 000–11 000 raskautta. Ruotsissa määrä on jopa kaksinkertainen.
Suomessa on tehty raskaudenkeskeytyksiä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa aina 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Taustalla vaikuttavat muun muassa historialliset syyt.
Aborttilakia muutettiin kaikissa Pohjoismaissa 1970-luvun alkupuolella. Suomessa muutoksia lakiin tehtiin aikaisemmin kuin muissa Pohjoismaissa.
– Kun Suomessa huomattiin laillisten raskauden keskeytysten määrän lähtevän nousuun, ryhdyttiin erilaisiin toimenpiteisiin raskauden ehkäisyneuvonnan tehostamisessa, sanoo Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan ylilääkäri Dan Apter.
Silloinen Lääkintähallitus ryhtyi 70-luvulla rakentamaan ympäri maata neuvoloita, joissa annettiin maksutta ehkäisyneuvontaa koko väestölle. Tulokset olivat hyviä.
– Laillisten raskaudenkeskeytysten määrä lähti Suomessa melko varhain ja melko nopeasti laskuun. Sen sijaan muissa Pohjoismaissa lasku oli paljon hitaampaa ja myöhäisempää ja Ruotsissa puolestaan sitä laskua ei ole tapahtunut juuri laisinkaan, Apter sanoo.
Lama aiheutti aborttipiikin
1990-luvun laman aikana aloitettiin mittavat säästöt muun muassa kouluterveydenhuollossa ja terveystiedon opetuksessa.
Seksuaaliterveyskasvatus ei ollut enää pakollista peruskoulussa vuodesta 1995. Tämä näkyi nopeasti aborttitilastojen synkentymisenä.
– Vuoden 1994 jälkeen aborttien määrä lähti huolestuttavaan kasvuun erityisesti nuorilla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana koulun seksuaalikasvatukseen on jälleen panostettu, mikä on näkynyt Gisslerin mukaan selvästi alle 20-vuotiaiden raskauden keskeytysten määrän selvänä laskuna.
Miksi Ruotsin aborttiluvut ovat niin korkeat?
Ruotsin korkeisiin aborttilukuihin vaikuttanee muun muassa se, että Ruotsissa yleinen suhtautuminen aborttiin on eri asennetutkimusten mukaan Suomea vapaamielisempää.
