1990-luvun säästöt romuttivat 1970-luvun aborttisaavutukset

Feministit ja Naisasialiitto Suomessa Ry. järjesti aborttilain muutosta vastustavan mielenosoituksen eduskunnan edessä kesällä 1978.
Feministit ja Naisasialiitto Suomessa Ry. järjesti aborttilain muutosta vastustavan mielenosoituksen eduskunnan edessä kesällä 1978.Lehtikuva
Julkaistu 05.02.2013 19:30(Päivitetty 19.06.2013 09:42)

Inka Haukka

inka.haukka@mtv.fi

Raskauden keskeytysten määrä on pysynyt Suomessa vakaana 2000-luvulla. Vuosittain Suomessa keskeytetään 10 000–11 000 raskautta. Ruotsissa määrä on jopa kaksinkertainen.

Suomessa on tehty raskaudenkeskeytyksiä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa aina 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Taustalla vaikuttavat muun muassa historialliset syyt.

Aborttilakia muutettiin kaikissa Pohjoismaissa 1970-luvun alkupuolella. Suomessa muutoksia lakiin tehtiin aikaisemmin kuin muissa Pohjoismaissa.

– Kun Suomessa huomattiin laillisten raskauden keskeytysten määrän lähtevän nousuun, ryhdyttiin erilaisiin toimenpiteisiin raskauden ehkäisyneuvonnan tehostamisessa, sanoo Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan ylilääkäri Dan Apter.

Silloinen Lääkintähallitus ryhtyi 70-luvulla rakentamaan ympäri maata neuvoloita, joissa annettiin maksutta ehkäisyneuvontaa koko väestölle. Tulokset olivat hyviä.

– Laillisten raskaudenkeskeytysten määrä lähti Suomessa melko varhain ja melko nopeasti laskuun. Sen sijaan muissa Pohjoismaissa lasku oli paljon hitaampaa ja myöhäisempää ja Ruotsissa puolestaan sitä laskua ei ole tapahtunut juuri laisinkaan, Apter sanoo.

Lama aiheutti aborttipiikin

1990-luvun laman aikana aloitettiin mittavat säästöt muun muassa kouluterveydenhuollossa ja terveystiedon opetuksessa.

Seksuaaliterveyskasvatus ei ollut enää pakollista peruskoulussa vuodesta 1995. Tämä näkyi nopeasti aborttitilastojen synkentymisenä.

– Vuoden 1994 jälkeen aborttien määrä lähti huolestuttavaan kasvuun erityisesti nuorilla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana koulun seksuaalikasvatukseen on jälleen panostettu, mikä on näkynyt Gisslerin mukaan selvästi alle 20-vuotiaiden raskauden keskeytysten määrän selvänä laskuna.

Miksi Ruotsin aborttiluvut ovat niin korkeat?

Ruotsin korkeisiin aborttilukuihin vaikuttanee muun muassa se, että Ruotsissa yleinen suhtautuminen aborttiin on eri asennetutkimusten mukaan Suomea vapaamielisempää.

Lisäksi Suomen ja Ruotsin lainsäädännössä on eroja: Suomessa raskauden keskeytys ei lain mukaan ole vapaa, vaan naisen on pyydettävä keskeytystä lääkäriltä ja perusteltava päätöksensä.

– Ruotsissa naisen oikeus aborttiin on ikään kuin periaatteellinen, kaikilla naisilla on oikeus ilman erityistä syytä keskeyttää raskautensa ennen 20. viikkoa, sanoo Gissler.

Toisaalta myös Ruotsissa viranomaiset ovat pohtineet sitä, miten aborttilakia voitaisiin muuttaa siten, että raskauden keskeytysten määrä saataisiin laskuun. Erityisesti huomiota on kiinnitetty sellaisten naisten terveyteen, joilla raskauden keskeytyksiä on enemmän kuin kolme.

– Moni kuitenkin kokee, että lain mahdollinen tiukentaminen olisi yritys rajoittaa naisen oikeutta aborttiin.

Veritulpan uhka vaanii aina ehkäisypillereissä

Ylilääkäri: Jälkiehkäisypillerin hyviä ja huonoja puolia liioiteltu

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa