Jälkiehkäisypillereiden vapautuminen käsikauppaan reilut kymmenen vuotta sitten ei ole oleellisesti vaikuttanut aborttien määrään Suomessa.
Alun perin arvioitiin, että raskaudenkeskeytysten määrä voisi vähentyä jopa kolmanneksella reseptipakon poistumisen jälkeen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Vuosittain Suomessa tehdään noin 10 000 - 11 000 raskaudenkeskeytystä.
– Kun reseptipakko poistui kesällä 2002, tapahtui teini-ikäisten aborttien määrässä välittömästi noin kymmenen prosentin lasku. Muissa ikäluokissa muutoksia ei ole ilmennyt, sanoo Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan ylilääkäri Dan Apter.
Jälkiehkäisypillereitä myytiin vuosittain noin 45 000 ennen niiden vapautumista. Vapautumisen jälkeen myynti on vakiintunut noin 100 000:een vuodessa, eli lääkkeen käyttö väestömäärään nähden on yhä hyvin pientä.
– Jos tilastoja katsotaan, niin lääkettä käytetään liian harvoin. Moni ei tunnista raskausriskitilannetta, eikä siksi ymmärrä turvautua jälkiehkäisyyn.
Toisaalta on myös ihmisiä, jotka käyttävät pilleriä "turhaan" eli tilanteissa, joissa raskausriski on häviävän pieni.
– Jos on esimerkiksi yhden e-pillerin unohtanut, niin yleensä jälkiehkäisyä ei tarvita, sanoo Apter.
Suomessa markkinoilla on kaksi jälkiehkäisytuotetta, Ellaone ja Norlevo, joista jälkimmäinen on reseptivapaa.
Katumuspillerisanalle kritiikkiä
Apterin mukaan jälkiehkäisypillereiden hyviä ja huonoja puolia on vahvasti liioiteltu. Esimerkiksi lääkkeen ehkäisytehoa usein yliarvioidaan.
– Jälkiehkäisypillerin ehkäisyteho on huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi e-pillereiden tai kierukan, korostaa Apter.
Myös asenneilmapiiri jälkiehkäisyyn on ollut Apterin mielestä osittain negatiivinen.
– Pillerin ottamista on pidetty jotenkin tuomittavana. Jälkiehkäisypillerin rinnastaminen aborttiin on myös virheellistä – ne ovat kaksi täysin eri asiaa, sanoo Apter.
