Yritystuilla voidaan ostaa lisäaikaa koronakriisissä kärvisteleville firmoille, mutta mitkään tuet eivät korvaa rajoitusten purkamista: "Tämä on raaka tasapainoilutilanne"

1:58
Video: Talousviisaiden ryhmä ehdottaa suoraa yritystukimallia.

Suomen hallitus on vaikean paikan edessä kehittäessään uusia keinoja, joilla koronakriisin kuihduttamien yritysten ahdinkoa voitaisiin helpottaa. STT:n haastattelemat tutkijat kuitenkin muistuttavat, että tuet ovat vain väliaikainen apu.

– Talouden ja yritysten näkökulmasta paras mahdollinen teko on, että pyritään pikku hiljaa saamaan talous pyörimään ja ihmiset liikkumaan ja kuluttamaan ja käymään esimerkiksi ravintoloissa syömässä. Sitä kautta talous pysyy pyörimässä eivätkä työttömyys, yritysten velka ja valtion velka räjähdä käsiin, kertoo laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa Vaasan yliopistosta.

Yrityksille suunnatuilla tukitoimilla pystytään Vähämaan mukaan pehmentämään tilannetta ja hidastamaan yritysten kaatumista. Jos koronarajoitukset kuitenkin jatkuisivat täysimääräisinä kuukausikaupalla, talouden pyörittämiseen vaadittavien tukien mittakaava moninkertaistaisi valtiovelan ja vaatisi isoja lakimuutoksia, jotta yrityksille voitaisiin antaa rahaa suoraan. Sellaista velkataakkaa Suomen talous taas ei Vähämaan mukaan kestäisi.

– Tämä on raaka tasapainoilutilanne. Jos tämän vetää äärimmilleen, pitää ryhtyä miettimään, minkä arvoinen on ihmishenki ja mitkä ne vaihtoehdot ovat: miten paljon tartuntoja ja kuolleita todennäköisesti tulee, kestääkö terveydenhuolto ja millaisella tasolla ihmisiä saadaan hoidettua, hän sanoo.

– Ei olisi kiva olla (pääministeri) Sanna Marinin (sd.) tai muiden päätöksiä tekevien poliitikkojen tilanteessa tässä. Kaikki päätökset, mitä nyt voidaan tehdä, ovat huonoja. Mutta huonoista vaihtoehdoista pitäisi saada mietittyä, mikä on vähiten huono.

Konkurssien jälkihoidolla on väliä

Myös tutkimuspäällikkö Taina Eriksson Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta näkee rajoitusten asteittaisen purun olennaisimpana tekona yritysten toiminnan kannalta, jotta taloutta riivaava epävarmuus saadaan loivenemaan ja katse pystytään suuntaamaan nykyistä pitemmälle tulevaisuuteen. Hän kuitenkin pitää erittäin tärkeänä myös sitä, mitä tapahtuu niille yrittäjille, joiden yritys joutuu konkurssiin.

– On väistämätöntä, että konkursseja nähdään ja yritysten toimintaa menee nurin. Varsinkin 90-luvun lamasta opittiin, että konkurssin seurauksia pitäisi helpottaa niin, ettei yrittäjä joudu elinikäiseen velkavankeuteen, vaan pystyy jatkamaan kriisin jälkeen, hän sanoo.

Eriksson myös muistuttaa, että akuutin kriisin hoitamisessa tarvitaan monipuolista keinojen valikoimaa.

– Yritysten tilanteet ovat hyvin erilaisia. On niitä, jotka sinnittelevät akuutissa kassakriisissä, jossa rahat ovat loppu. Sitten on sellaisia, jotka miettivät pidemmän aikavälin näkymää ja pystyvät pohtimaan sitä, miten kehittää omaa toimintaa, jotta ne olisivat tämän kriisin jälkeen kilpailukykyisiä, hän kertoo.

Arvonlisäverojen palautus on nopea keino

Tähän mennessä yrityksiä ja yrittäjiä on tuettu Business Finlandin, ely-keskusten ja kuntien jakamien tukien avulla, mutta ensisijaisesti kehitystoimintaan tai yksinyrittäjille tarkoitetut tuet eivät sovellu kaikille.

Hallitus kertoi perjantaina valmistelevansa yritysten tukemista sillä, että alkuvuonna maksettuja arvonlisäveroja voitaisiin palauttaa lainan muodossa. Erikssonin mukaan menetelmän ehdoton vahvuus on sen nopeus.

– Yritykset saisivat nopeasti rahaa käyttöönsä, mutta osalle yrityksistä se (lainamuotoisuus) on vain ongelman eteenpäin siirtämistä. Hyvää on kuitenkin myös se, että se koskisi kaikkia yrityksiä, eli siinä ei olisi tarveharkintaa, mikä myös lisää nopeutta, hän sanoo.

Myös professori Vähämaa toivottaa alv-palautuksen tervetulleeksi lisäksi työkalupakkiin ja väläyttää sen jatkoksi arvonlisäveron väliaikaista poistamista kokonaan. Hän kertoo keskustelleensa paikallisen ravintolayrittäjän kanssa siitä, että tämä yrittää nyt saada sen verran ruoan ulosmyyntiä tehtyä, ettei yritys menisi konkurssiin arvonlisäverojen ja työeläkemaksujen vuoksi.

Palkkaa yrittäjä ei voi toivoakaan maksavansa itselleen.

– Se kertoo siitä, että jotain pitää alv:n osalta tehdä, vaikka sitten näiden palautusten muodossa. Rahantarvehan on erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä todella akuutti asia. Jotain tässä pitää keksiä, hän sanoo.

Kehittämistuilla on paikkansa

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan parhaillaan selvitellään, millä keinoin Business Finlandin tukia voitaisiin kohdentaa nykyistä enemmän kehittämisestä ja uuden keksimisestä yritysten kiinteisiin kuluihin.

Tutkimuspäällikkö Eriksson näkee tämän olevan poikkeustilanteessa paikallaan. Tutkimuksen ja kehityksen tukeminen on hänen mielestään kuitenkin avainasemassa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

– Jotkut verohelpotukset siihen voisivat olla paikallaan. Tällä hetkellä kaikki uudet avaukset ovat monissa suurissa yhtiöissä jäissä. Se ei tänä päivänä näy akuuttina kriisinä, mutta pidemmän päälle se rupeaa vaikuttamaan kansalliseen kilpailukykyyn.

Kaikki kehittämistoiminta ja uusien ratkaisujen tuottaminen on Erikssonin mukaan hyväksi Suomelle, vaikka sitä tekevä yritys ei välttämättä tarvitsisi tukea.

– Tällä hetkellä täytyy pitää huolta siitä, että yritykset selviytyvät mahdollisimman hyvin ja ne yrittäjät, joiden yritykset eivät selviydy, pääsevät mahdollisimman helposti uuteen alkuun. Olen myös kuullut sellaisesta, että kun yritysten tilauskanta on hiljentynyt, vapautuvaa aikaa on pystytty käyttämään kehitystyöhön. Siihen tämä Business Finlandin kehitystuki on todella tärkeää, Eriksson sanoo. 

Vähämaan mielestä Business Finlandin myöntämistä tuista on tehty hirveä skandaali turhan päiten. Tukirahaa on myönnetty muun muassa pöytälaatikkofirmoille ja yrityksille, joilla on ainoastaan poste restante -osoite.

– Mielestäni on normaalia, että tällaisessa ison mittakaavan tilanteessa mahtuu myös epäilyttäviä yrityksiä siihen isoon joukkoon hakemuksia, jotka pitää käsitellä ja runnoa läpi. Ne voivat olla valmiiksi riippumassa konkurssin partaalla tai niiden taustalla voi olla suoranaisia taloudellisia väärinkäytöksiä, mutta koska tilanne on tämä, mikä on, ne hakemukset on pakko pyörittää läpi. Prosessi ei voi olla täydellinen, hän sanoo.

Tavallisesti Business Finland valmistelee noin 7 000 rahoituspäätöstä vuodessa. Nyt hakemuksia on tullut kuukaudessa yli 20 000.

– Jos minulle nyt annetaan käteen 360 pro gradu -tutkielmaa ja sanotaan, että arvostele nuo ensi viikolla, kyllä se on selvää, että siihen joukkoon mahtuisi monta huonosti arvioitua gradua. Läpi voisi myös mennä muutamia, joiden ei pitäisi päästä läpi. Realiteetit pitää ottaa huomioon, Vähämaa sanoo.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja