Kritiikkiä keränneet yliopistojen todistusvalintojen pisteytysmallit uudistuvat vuonna 2026.
Pisteytysmallien uudistuksilla pyritään ennen kaikkea vähentämään lukiolaisten paineita, yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Juurus kertoo STT:lle.
– Meille tärkeä tavoite on, että lukiolainen pystyisi uuden pisteytyksen myötä valitsemaan entistä vapaammin aineet, jotka itseä kiinnostavat, ja panostaa niihin eikä tehdä lukioaikaisia valintoja todistusvalinnan pisteytyksen ohjaamana, Juurus sanoo.
Todistusvalinta otettiin käyttöön ensimmäisen kerran 2020. Sitä on siitä lähtien arvosteltu etenkin matematiikan suuresta roolista pisteytyksessä, todistusvalinnan luomasta paineesta ylioppilaskirjoituksiin, kielten pienestä painoarvosta ja lukion yleissivistävän roolin heikentymisestä. Kritiikkiä yhdistää huoli todistusvalinnan vaikutuksista lukiokoulutukseen.
"Miksei sinne oteta ihmisiä, joita kiinnostavat kyseisiin aloihin liittyvät asiat?"
Paraisten lukion rehtori Ari Rintanen on huomannut ilmiön, jossa tiettyjä aineita valitaan sen takia, että niistä saa enemmän pisteitä todistusvalintaan. Pitkä matematiikka on yksi tällainen aine.
– Välttämättä kaikkien, jotka eivät ole matematiikasta kiinnostuneita tai ehkä niin lahjakkaita siinä, ei kannattaisi sitä valita. Opiskelijat kuitenkin ajattelevat, että se on järkevää valita, kun se tuottaa pisteitä. Kyllähän opiskelijat niitä pistemääriä katsovat ja ovat rationaalisia tältä osin, Rintanen summaa.
Paraisten lukion tuore ylioppilas Olle Riihelä on ihmetellyt, miksi pitkä matematiikka tuottaa eniten pisteitä monille sellaisillekin aloille haettaessa, joilla ei käsitellä ja lasketa matematiikkaa päivääkään.
