Suomalaisista yli puolet on joutunut verkkorikollisuuden uhriksi, kertoo tuore rikosuhritutkimus.
Yleisimpiä verkon uhrikokemuksia ovat yli 5 500 suomalaiselle tehdyssä kyselyssä seksuaalinen tai muu häirintä. Kumpaakin kertoi kokeneensa noin kuudennes vastaajista. Vielä yleisempää oli haittaohjelman uhriksi joutuminen.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun rikosuhritutkimuksessa on tutkittu verkkorikollisuutta.
Vastaajista liki joka kymmenes ilmoitti, että heidän sosiaalisen median tililleen on kirjauduttu ilman lupaa ja noin kuusi prosenttia, että heidän maksukorttiaan on käytetty väärin verkkoympäristössä.
Myöskään valheellisten ja loukkaavien tietojen levittäminen tai väkivallalla uhkaaminen ei ole verkossa tavatonta.
Verkkoviha jäänyt korkealle tasolle
Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkijatohtori Markus Kaakinen sanoo, että verkossa tapahtuvan rikollisuuden määrä on kasvanut jo pitkään samalla, kun kokonaisuusrikollisuus vähenee.
– Esimerkiksi verkkovihan osalta nähdään, että jos vuosi 2015 oli sellainen, jolloin se lisääntyi, niin se on jäänyt sen jälkeen aika korkealle tasolle, Kaakinen sanoo.
Verkkovihalla Kaakinen tarkoittaa uhkaavaa ja loukkaavaa viestintää, jossa hyökätään sosiaalista ryhmää tai yksilöä vastaan. Vihan yleisyyttä on tutkittu kyselytutkimuksin ja kansainvälisesti sosiaalisesta mediasta kerätyn aineiston avulla.
Samat säännöt pätevät kuin reaalimaailmassa
Kaakisen mukaan verkossa rikoksen uhriksi joutumista selittävät samankaltaiset asiat kuin virtuaalimaailman ulkopuolellakin.