Näin järjestäytynyt rikollisuus yrittää soluttautua vankiloihin – työntekijöillä lukuisia asiattomia suhteita vankeihin

– Voidaan pyrkiä myös saamaan vankiloihin sisään luvattomia aineita tai luvattomia tavaroita, esimerkiksi puhelimia. Ja pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, kuten Ruotsissa, että tulee väkivaltaisia vapauttamisyrityksiä. Sellaisia meillä ei onneksi ole ollut.

Riskejä ei tunnisteta tarpeeksi

Järjestäytyneen rikollisuuden epäasiallinen vaikuttaminen ulottuu myös muualle kuin vankiloihin. Esimerkiksi vaikuttamisyritykset oikeusjärjestelmän viranomaisiin on kasvava ongelma kaikissa Pohjoismaissa, osoittaa uusi tutkimus. 

Helsingin yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa havaittiin, että järjestäytyneet rikollisverkostot pyrkivät uhkailun ja painostuksen keinoin vaikuttamaan poliiseihin, vankilahenkilöstöön ja muihin oikeusviranomaisiin kaikissa Pohjoismaissa. Ilmiön laajuus kuitenkin vaihtelee maittain, ja systemaattisen tiedon puute vaikeuttaa kokonaisarviointia.

Tutkimus osoitti lisäksi, että käytetyt vaikuttamiskeinot ovat usein odotettua hienovaraisempia ja siksi ne ovat vaikeasti havaittavia ja todennettavia. Yhteinen haaste Pohjoismaissa onkin se, että näitä rikoksia ilmoitetaan poliisille ja käsitellään oikeusjärjestelmässä varsin vähän.

– Järjestäytyneen rikollisuuden toimintatavat ovat muuttuneet siten, että epäasiallinen vaikuttaminen on noussut yhä keskeisemmäksi keinoksi. Mikäli tätä riskiä ei tunnisteta riittävästi, vaarantuvat sekä oikeusjärjestelmän toimivuus että kansalaisten luottamus siihen, tutkijatohtori Emma Villman Helsingin yliopistosta tutkimusta koskevassa tiedotteessa.

Suomi erottuu muista Pohjoismaista kahdella tavalla. Viranomaisiin kohdistuvista rikoksista määrättävät rangaistukset ovat keskimäärin lievempiä, ja Suomen lainsäädäntö ei tunnista tiettyjä ammattiryhmiä erityisen suojelun kohteiksi.

– On tärkeää, että Suomi ottaa Ruotsin kokemuksista oppia. Ruotsin panostukset tietoisuuden lisäämiseen ja organisaatioiden resilienssin vahvistamiseen tarjoavat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ilmiöön voidaan puuttua, Villman toteaa.

Katso videolta Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Sami Peltovuoman koko haastattelu Rikospaikassa.