Hirvionnettomuudet tapahtuvat useimmiten hämärässä tai pimeällä. Törmäysriski on suurimmillaan juuri tällä hetkellä.
Suomessa tapahtui viime vuonna yhteensä lähes 1 700 hirvikolaria. Noin kolmannes onnettomuuksista tapahtui syys–lokakuussa.
Vakavampia, kuolemaan johtaneita hirvikolareita tapahtui kymmenvuotisjaksolla 2011–2020 yhteensä 22. Onnettomuustietoinstitutti OTI kertoo tiedotteessaan, että liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa onnettomuuksissa oli mukana kaksitoista moottoripyörää, kahdeksan henkilöautoa ja kaksi pakettiautoa.
Yhteistä kaikille kuolemaan johtaneille hirvikolareille oli tieosuuden nopeusrajoitus, joka oli kaikissa tapauksissa vähintään 80 kilometriä tunnissa. Tätä alemmilla nopeusrajoitusalueilla ei tapahtunut yhtäkään kuolemaan johtanutta hirvionnettomuutta.
Lähes kaksi kolmesta onnettomuudesta tapahtui hämärällä tai pimeällä, mutta vain alle kolmannes sattui hirvivaara-alueella, ja näin ollen hirven tulo tielle oli monissa tapauksissa odottamaton.
Vaikkakin varsinaiset ylinopeudet olivat harvinaisia tutkituissa onnettomuuksissa, nimesivät tutkijalautakunnat usein riskitekijäksi sen, etteivät kuljettajat alentaneet nopeuttaan näkyvyyden ollessa rajoittunut esimerkiksi pimeyden vuoksi.
Lautakuntien mukaan liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa estämällä hirvien pääsy tielle rakentamalla riista-aitoja sekä eläimille sopivia teiden ylitys- ja alituspaikkoja. Hirvien havaitsemisen helpottamiseksi myös tienvarsien raivausta pitäisi tehostaa.
0:32
