Teppo Airaksisen lyhytelokuva kilpailee maailman tunnetuimmilla elokuvafestivaaleilla.
Tämän vuoden Cannesin elokuvajuhlien virallisessa ohjelmistossa nähdään yksi suomalainen elokuva. Teppo Airaksisen ohjaama Katto on päässyt lyhytelokuvien kilpailusarjaan.
Airaksinen kuuli Cannesiin pääsystä pyöräillessään Helsingissä. Eikä hän satulassa kuullut, millä asialla englanninkielinen soittaja oli.
– Pyysin soittamaan uudelleen. Sitten ajattelin, että Cannesin valinnathan tehdään näihin aikoihin. Huomasin puhelun tulleen ranskalaisesta suuntanumerosta, Airaksinen muistelee Cannesin elokuvajuhlilla Suomen elokuvasäätiön osaston terassilla.
Lopulta festivaalin edustaja soitti uudelleen ja kertoi Katon päässeen Cannesin kilpailuun, jonne oli tarjottu lähes 5 000 lyhytelokuvaa.
– Se tuntui yhtä hyvältä kuin elokuvakouluun pääsy aikoinaan.
Mistä on kyse?
– Teppo Airaksinen (s. 1983) ohjaa seuraavaksi elokuvan Juice Leskisestä
– Airaksinen on ohjannut muun muassa Napapiirin sankarit 2- ja Kulman pojat -elokuvat sekä Kimmo- ja Hinnalla millä hyvänsä -tv-sarjoja
– Lyhytelokuva Katto syntyi tuottaja John Lundstenin pyynnöstä
– "Joistakin katsojista Katto on surullinen, joillekin melkein kauhutarina", Airaksinen kuvailee
– Tekotapa poikkesi kaupallisista elokuvista, joita Airaksinen on aiemmin tehnyt: "Ajatus taustalla oli, ettei tarvitse miellyttää ketään"
– Cannesin elokuvajuhlien lyhytelokuvien kilpasarjassa on yhdeksän elokuvaa, joista muut ovat muun muassa Ruotsista, Ranskasta ja Iranista
– Katto ja muut lyhytelokuvat esitetään Cannesissa lauantaina 27. toukokuuta
– Palkintojenjako on illalla sunnuntaina 28. toukokuuta
Viimeksi Cannesin lyhytelokuvakilpailuun on päässyt suomalainen vuonna 2001. Kari Juusosen animaatio Pizza Passionata voitti sarjan kolmannen palkinnon, Prix du Juryn.
– Tuottaja John Lundsten ei uskonut, kun kerroin puhelusta. Myös elokuvasäätiön edustajan oli vaikea uskoa asiaa, Airaksinen nauraa.
Itseluottamus nousi
Katto on tragikomedia, jossa on maagisen realismin aineksia. Juho Milonoff ja Pekka Strang näyttelevät naapuruksia, joista toinen käy läpi avioeroa. Tunnelman kiristyessä kesämökin sisäkatto laskeutuu selittämättömästi alas.
Melli Maikkulan käsikirjoituksessa tunteet saavat fyysisten tapahtumien muodon.
– Katossa jokaista seikkaa ei selitetä. Isossa elokuvassa taas olisi tuottajan kauhistus, jos katsoja kävelisi ulos tajuamatta kaikkea, Airaksinen sanoo.
Hänet tunnetaan etenkin komedioista. Airaksisen suurin menestys on Napapiirin sankarit 2. Valkokankaalle hän on ohjannut myös jalkapallokomedian Kulman pojat ja televisioon muun muassa sarjaa Kimmo.
– Komedioissa tulos on nähtävissä heti. Ne tehdään tietylle yleisölle ja saman tien selviää, toimiiko juttu. Tässä taas yleisö on ikään kuin tekijä itse. Sain olla makutuomari.
Airaksinen kokee saaneensa Cannesiin pääsystä itseluottamusta tehdä muutakin kuin sitä, mitä häneltä Suomessa on odotettu.
– Jos pelkäsimme, että onko Katon kerronta liian vaikeaa, vastaus on ei. Tavoitellaan vaan vapaasti erilaista.
Kansainvälistyminen kiinnostaa
Napapiirin sankarien jälkeen Airaksista on kosiskeltu ohjaamaan komedioita, joiden tarkoitus on saavuttaa massayleisö. Hän nauttii arvostuksesta, mutta puhuu myös leimaantumisesta.
– Pyydetään ohjaamaan, koska tuotantoyhtiöllä menee vähän huonosti ja haaveissa olisi tehdä 200 000 katsojan komedia. En sano, että ne ovat hyviä tai huonoja, mutta sellaiset elokuvat ovat aina tietynlaisia.
Silti Airaksinen kaavailee nyt tuottaja Olli Haikan kanssa lukiolaiskomediaa – tosin englanniksi. Hankkeen nimi on 11:11, ja toiveissa olisi tehdä se ensi vuonna amerikkalaisnäyttelijöillä.
Englanninkielisen hankkeen esitteleminen on yksi syy, miksi Airaksinen viettää Cannesissa puolitoista viikkoa, vaikka Katon esitys on vasta tapahtuman lopulla, päivää ennen palkintojenjakoa.
– Se on genreä, jossa tehdään tuhansia leffoja. Siinä pitää erottua, Airaksinen kuvailee.
– Esikuvani ja suosikkini tuossa genressä on Superbad. Tarkoitus olisi olla tosi härski, mutta ei kuitenkaan roskaa.