Yhä useampi törkeä rikos muuttuu oikeudessa läpihuutojutuksi – rikolliselle palkkioksi lyhyempi tuomio

Vastalahjaksi tunnustuksesta rikollinen saa merkittävän alennuksen rangaistukseensa.

– Lakihan säätää, että tunnustamisoikeudenkäynnissä voidaan tuomita enintään kaksi kolmasosaa kyseisestä rikoksesta säädetystä rangaistusmaksimista, kertoo Rappe.

Tuomion lieventyminen ei ole pelkästään rikollisen hyödyksi, sillä rangaistusjärjestelmän alennuksillakin haetaan yhteiskunnalle säästöjä. Rankaiseminen on kallista, sillä esimerkiksi vuosi suljetussa vankilassa maksaa yhteiskunnalle noin 80 000 euroa per vanki.

Voi olla yhdenvertaisuusongelma

Oikeusministeriössä on laskettu, että syyteneuvottelujen laajentaminen kolmeen uuteen törkeään rikoslajiin tuo yhteiskunnalle vähintäänkin yli 30 miljoonan euron vuosisäästöt. Eniten hyötyvät tuomioistuimet ja syyttäjälaitos, mutta myös poliisille ropisee säästöjä.

Lisäksi säästöjä voidaan odottaa valtion maksettaviksi yleensä lankeavista asianajokustannuksista, kun oikeusavustajien laskuttaman työn määrä vähenee. 

Mutta pääsevätkö kaiken tämän yhteiskunnallisen hyvän takia rikolliset liian helpolla?

– Kyllähän tässä voi nähdä yhdenvertaisuusongelman. Eli rikos, joka objektiivisesti arvioiden on vakavampi, niin siitä tuleekin lievempi rangaistus kuin jostain toisesta asiasta, joka käsitellään normaalimenettelyssä, Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula arvioi.

Kyse ei ole kuitenkaan syyttäjien tai tuomareiden vallassa olevasta asiasta, sillä taustalla on poliittisten päättäjien tahto.

– No tämä on sitten sellainen lainsäädännöllinen kysymys, että näin meillä on päätetty tehdä, näin on päätetty säätää, Kumpula sanoo.

Lue myös: Syyttömien ihmisten oikeudenkäyntikorvausten leikkaaminen olisi ongelmallista, arvioi asiantuntija

Terveisiä päättäjille

Syyteneuvottelu tuli Suomessa mahdolliseksi vajaat 11 vuotta sitten. Sen käyttö on jäänyt huomattavasti arvioitua vähäisemmäksi.

Tällä hetkellä syyteneuvottelua käytetään keskimäärin 60 kertaa vuodessa. Uudistuksen arvioidaan tuplaavan määrän 120:een.

– Syyteneuvottelu ei ole suomalainen keksintö, vaan kansainvälisesti hyvin yleinen käytäntö, Kumpula sanoo.

Syyttäjäpuolella toivotaan, että syyteneuvottelun ulkopuolelle jätettäisiin vain erityisen arkaluontoiset rikokset, kuten seksuaalirikokset. Mallia voitaisiin ottaa vaikkapa Virosta.

– Viron päässä erilaiset syyteneuvottelut ja muut supistetut menettelyt ovat niin tehokkaassa käytössä, että ehdottomasti pienin osa rikosasioista menee perinteiseen pääkäsittelyyn oikeudenkäynnissä. Eli mahdollisuudet tässä olisi aika suuret, Rappe toteaa.

Tuomarikunnassa löytyy kannatusta syyteneuvottelujen laajentamiselle. 

Syyteneuvottelustakin löytyy kompastukiviä, joihin toivottaisiin apua lainsäädännöstä. Tällä hetkellä menettelyyn on kysyttävä uhrin lupa, ja tähän toivotaan muutosta.

– Syyttäjälaitos on kiinnittänyt huomiota siihen, että ennen kuin päästään etenemään, tarvitaan rikoksen asianomistajan suostumus. Se tuntuu monessa aika erikoiselta. Se minkälaisessa rikosprosessissa asia käsitellään, pitäisi tietysti olla lainkäyttöviranomaisten ratkaistavissa, Rappe sanoo.

Tuomaripuolelta löytyy muitakin terveisiä päättäjille.

– Tämä syyteneuvottelu on oikea liike, mutta pieni liike. Nyt tarvitaan isompia liikkeitä, jotta lainkäyttö saadaan hoidettua kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksiin, Kumpula toteaa.

Tuomioistuinvirasto toivoo lainsäätäjältä uudenlaisia linjauksia esimerkiksi siihen, mitkä asiat kuuluvat tuomioistuinten ratkaistaviksi ja mistä voitaisiin päättää muiden viranomaisten toimesta. Tämän lisäksi olisi syytä miettiä, vaativatko kaikki asiat suullisen oikeudenkäynnin vai voitaisiinko nykyistä suurempi osa asioista ratkaista kirjallisesti ilman oikeussalissa istumista.

Lue myös: 

Rikollinen voi joskus neuvotella itselleen lievemmän tuomion – rikostoimittajat kertovat, miten se käy