"Aloin vasta lähestyessäni neljääkymmentä ymmärtää ihmissuhteiden dynamiikkaa."
Asperger-oireyhtymää todetaan yhä useammalla tytöllä ja naisella Suomessa. Pääkaupunkiseudulla asuva Anne tunsi lapsesta asti olevansa eri aaltopituudella kuin muut ja hakeutui aikuisena tutkimuksiin. Selittämättömien vaikeuksien syyksi paljastui Asperger.
– Kymmenisen vuotta sitten eräs kaverini heitti kysymyksen, voisiko minulla olla Asperger. Mietin sitä, mutta hylkäsin ajatuksen. Myöhemmin pohdin asiaa vielä uudestaan, kunnes kolmisen vuotta sitten päätin hakeutua tutkimuksiin, kertoo Anne (nimi muutettu).
Koulussa hän oli usein jäänyt porukan ulkopuolelle eikä osannut lukea sosiaalisia tilanteita. Annella esiintyi lapsena muitakin autismikirjon piirteitä, kuten piintyneitä mielenkiinnon kohteita. Hän oli erittäin kiinnostunut eläimistä ja eräästä yhtyeestä, josta otti selville kaiken mahdollisen. Anne tykkäsi myös lueskella postinumero- ja nimiluetteloita.
Omilleen muuttamisen jälkeen vaikeudet lisääntyivät. Sekä it-alan opinnot korkeakoulussa että työt takkusivat.
– En aina ymmärtänyt, mitä minulta odotetaan. Myös sosiaalinen kanssakäyminen vei hirveästi energiaa.
Seurauksena oli loppuun palaminen ja migreenin paheneminen. Anne ei pystynyt enää katselemaan tietokoneen ruutua ja sulkeutui kotiinsa.
– Minua oli hoidettu mielenterveyspotilaana. Sain masennus- ja ahdistusdiagnooseja ja lääkkeitä. Kaikki ei kuitenkaan täsmännyt, sillä elämä tuntui hankalalta, vaikka mieliala olisi ollut hyvä. Ajattelin, että nyt tämä pitää selvittää ja luin netistä kaiken, mitä löysin Aspergerista.