Wikileaks-Assangen luovutusoikeudenkäynti alkaa Britanniassa – Yhdysvalloissa Assangea uhkaa jopa 175 vuoden vankeus

1:19
Video: Wikileaksin perustajan Julian Assangen kunto heikentyi dramaattisesti – Briteissä vangittuna oleva Assange on siirretty sairasosastolle

Britanniassa alkaa tänään oikeudenkäynti siitä, luovutetaanko vuotosivusto Wikileaksin perustaja Julian Assange Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat on nostanut Assangea, 48, vastaan joukon vakoilusyytteitä, joista maksimirangaistus on 175 vuotta vankeutta.

Syytteet liittyvät satoihintuhansiin salaisiksi määrättyihin Yhdysvaltojen asevoimien asiakirjoihin, jotka Wikileaks julkaisi vuonna 2010. Asiakirjoista paljastui muun muassa, että Afganistanin sodassa oli kuollut siviilejä paljon kerrottua enemmän, ja että amerikkalaiset olivat katsoneet sormiensa läpi tapauksia, joissa irakilaissotilaita oli epäilty kidutuksesta. Yksi suurimmista kohuista nousi videosta, jolla Yhdysvaltojen taisteluhelikopterit tappavat yli kymmenen ihmistä, mukaan lukien kaksi uutistoimisto Reutersin työntekijää.

Yhdysvaltojen mukaan vuodetut tiedot vaaransivat Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden sekä joukon amerikkalaisten kanssa yhteistyötä tehneitä ihmisiä muun muassa Irakissa ja Afganistanissa.

Sananvapaus- ja ihmisoikeusryhmien mukaan Assangen luovutus Yhdysvaltoihin olisi vaarallinen ennakkotapaus, joka vaikeuttaisi tietovuotajien asemaa sekä uhkaisi sanan- ja lehdistönvapautta. Muun muassa YK on varoittanut, ettei Assange välttämättä saa Yhdysvalloissa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

Luovutusoikeudenkäynti käydään kahdessa osassa. Ensimmäinen osa kestää tämän viikon. Lisäksi jutulle on sovittu kolmen viikon käsittely toukokuussa, minkä jälkeen tuomari tekee ratkaisunsa.

Asiakirjat antanut Manning istuu taas vankilassa

Australialaissyntyinen Assange perusti Wikileaks-vuotosivuston vuonna 2006. Sivusto nousi maailmanmaineeseen vuoden 2010 jättivuodon myötä.

Wikileaks sai asiakirjat Yhdysvaltojen asevoimien entiseltä tiedusteluanalyytikolta Chelsea Manningilta, jonka Yhdysvallat tuomitsi 35 vuoden vankeuteen vuonna 2013. Vuoden 2017 alussa silloinen presidentti Barack Obama lievensi Manningin tuomiota, ja tämä vapautui saman vuoden toukokuussa. Viime vuoden keväällä Manning joutui kuitenkin takaisin vankilaan, koska hän ei ole suostunut todistamaan Wikileaksia ja Assangea tutkivan suuren valamiehistön edessä.

Muutama kuukausi Wikileaksin suurvuodon jälkeen elokuussa 2010 kaksi naista teki Assangesta rikosilmoituksen Ruotsin poliisille. Toinen syytti Assangea raiskauksesta, toinen seksuaalisesta ahdistelusta.

Estääkseen luovutuksensa Ruotsiin Assange sulkeutui Ecuadorin Lontoon-suurlähetystöön vuonna 2012. Hän päätyi lopulta viettämään lähetystössä seitsemän vuotta, kunnes viime vuoden huhtikuussa Ecuador käski häntä lähtemään. Britannian poliisi pidätti Assangen ja hänet tuomittiin vankilaan seksuaalirikossyytteisiin liittyneiden takuuehtojen rikkomisesta.

Wikileaks on ollut näkyvästi esillä myös Venäjän vaalivaikuttamista koskevissa tutkinnoissa Yhdysvalloissa. Erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkinta selvitti, että Wikileaksin julkaisemat, demokraatti Hillary Clintonin kampanjan sähköpostit ja muut tiedot tulivat Venäjän sotilastiedustelulta.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja

    MTV Oy on osa Teliaa. Yrityskaupan myötä olemme päivittäneet tietosuojasivustomme ja tietosuojakäytännöt. Päivitetyt tietosuojakäytännöt astuvat voimaan 15.4.2020. Lue lisätietoja tästä.