Avun maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa Studio55.fi-tv-lähetyksissä ja nettisivuilla katsojien kysymyksiin. Tällä kertaa haluttiin tietää, voiko tyypin 2 diabetes kehittyä tyyppiin 1 vuosien kuluessa. Alla Kiminkisen vastaus.
Sokeritauti on yhteisnimitys sellaisille tiloille, joissa verensokeri on koholla. Diabetesdiagnoosi tehdään tällä hetkellä kolmen analyysin perusteella: plasman glukoosi 7 mmol/l tai yli tai kahden tunnin sokerirasituskokeen jälkeen 11.1 mmol/l tai yli sekä ns. pitkäsokeri HbA1c 48 mmol/mol tai yli.
Kun veressä on liikaa sokeria, on se myrkyllistä valkuaisrakenteille, joihin se liittyy, jolloin alkaa kehittyä ajan mittaan komplikaatiota silmänpohjiin, munuaisiin ja hermostoon. Tämän vuoksi on tärkeää pitää verensokeritaso kurissa.
Sokeria kertyy myös punasolujen hemoglobiiniin ja sitä enemmän, mitä korkeampi verensokeritaso on. Pitkäsokeri HbA1c mittaa veren sokerin punasolujen eliniänmittaista tasoa. Kuitenkin se kertoo eniten mittausta edeltävästä 2–4:stä viikosta.
Diagnoosin tekovaiheessa oireettomalla potilaalla vaaditaan kaksi verensokerin diabeettisen raja-arvon ylittävää mittaustulosta. Jos potilaalla on oireita ja kertamittaus on ajankohdasta riippumatta yli 11 mmol/l, riittää yksi mittaus. Periaatteessa pelkkä HbA1c:n arvo 48 mmol/mol tai yli riittää sokeritaudin diagnoosiin. Jos se on taas matalampi, se ei yksinään riitä sulkemaan sokeritautia pois.
Tyypin I sokeritauti on autoimmuunisairaus, jossa elimistössä on vasta-aineita omia kudoksia vastaan – tässä tapauksessa haiman insuliinia erittäviä saarekkeita kohtaan. Mikä saa aikaan tämän autoimmuunireaktion, ei tiedetä. On näyttöä, että enteroviruksilla saattaa olla siihen osuutta, mikä mahdollistaa yrityksen rokotuksen avulla ehkäistä osa tyypin I sokeritaudista. Asia on tutkimusvaiheessa.
