Miksi korona- ja influenssavirus lisäävät infarktiriskiä? | MTV Uutiset
Virustautien tiedetään lisäävän aivoinfarktiriskiä, mutta miksi? Asiantuntijat kertovat ehkäisykeinot
9:37Video: Suomessa kiertävät nyt samaan aikaan korona-, influenssa- ja rs-virukset. Miten niihin on varauduttu ja mikä on rokotetilanne?
Julkaistu 06.11.2023 05:33
Annika Nuotto
annika.nuotto@mtv.fi
Koronavirustautiin sairastuneiden määrä on tällä hetkellä kasvussa Suomessa, ja loppuvuonna eletään jo triplaepidemia-aikaa, kun mukaan tulevat myös lisääntyneet rs-virus- ja influenssavirustapaukset. Hengitystieinfektioilla tiedetään olevan yhteys lisääntyneeseen infarktiriskiin. Asiantuntijat kertovat miksi näin on.
Suomessa eletään nyt koronavirusepidemiaa, kun koronatapaukset ovat lähteneet kasvuun eri puolilla Suomea.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) torstaina julkaiseman raportin mukaan ilmoitettuja tautitapauksia on edelliseen torstaihin verrattuna tullut lisää yli 1 100, ja ilmaantuvuus oli kahden viimeisimmän seurantaviikon aikana 51 tapausta 100 000 asukasta kohden.
Loppuvuoden aikana koronavirusepidemian rinnalle odotetaan alkavaksi myös rs- ja influenssaviruksen aiheuttamat epidemiat. Näillä kaikilla kolmella virustaudilla on tutkimuksin todettu yhteys suurentuneeseen sydän- ja aivotapahtumien kuten infarktienriskiin. Eniten on tutkittu influenssaviruksen ja akuuttien valtimotapahtumien yhteyksiä.
–
Tiedämme, että yli 65-vuotiailla influenssaan liittyy ensimmäisen kahden viikon aikana 3–5-kertainen riski sydäninfarktille ja 2–3-kertainen riski aivoinfarktille. Samaa valtimotapahtumien tutkimustietoa on myös rs- ja koronaviruksesta, kertoo HUSin infektiosairauksien apulaisylilääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen.
Miksi näin on?
Ruotsalaisen mukaan hengitysteitse leviävän influenssa-, korona- tai rs-virusinfektion aiheuttama akuutin valtimotapahtuman kohonnut riski liittyy siihen, että virus pääsee tunkeutumaan verenkierrossa valtimoiden sisäpinnan kerroksiin, jolloin seinämiin syntyy tulehdustila.
– Tätä kautta seinämään syntyy plakkeja, jotka voivat johtaa repeämään, ja tämän seurauksena voi muodostua esimerkiksi sydän- tai aivoinfarkti.
Ruotsalaisen mukaan infarktiriskiä suurentavat yli 65 vuoden ikä ja taustalla oleva krooninen sydän- tai aivoverisuonisairaus tai muu pitkäaikaissairaus, joka ilman infektiotakin lisää akuutin valtimotapahtuman riskiä.
– Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti, diabetes, kolesteroliaineenvaihdunnan häiriö tai verenpainetauti.
– Myös perusterveellä ihmisellä esimerkiksi tehohoitoon johtanut vakava infektio voi aiheuttaa akuutin valtimotapahtuman riskin.
Ehkäistä voi rokotteella ja lääketasapainolla
Vakavia hengitystieinfektioita aiheuttavien tautien ja niiden komplikaatioiden ehkäisykeinoksi Ruotsalainen nimeää tärkeimmäksi rokotteen ottamisen. Hän kehottaa sairauden tai hoidon takia riskiryhmiin kuuluvia yli 65-vuotiaita ottamaan sekä korona- että influenssarokotukset ja riskiryhmäläisten perusterveitä läheisiä ottamaan influenssarokotukset.
Korkea riskiryhmien rokotekattavuus vähentää vuosittaista vakavaan hengitystieinfektioon sairastumista, akuutteja valtimotapahtumia, kuolleisuutta ja sairaalakuormitusta.
– Usein ajatellaan, että esimerkiksi influenssarokotuksella vähennetään pelkästään keuhkoinfektion riskiä, mutta sillä vähennetään myös valtimotapahtumien taakkaa.
Kroonisia sydän- tai verisuonitauteja sairastavien tulisikin vuosittaisten kausirokotusten lisäksi huolehtia siitä, että perussairaus on hyvässä hoitotasapainossa eli kolesteroli- ja verenpainelääkitys kohdallaan.
Itse infektiosairauden aikana tulisi HUSin neurologian dosentti Marjaana Tiaisen mukaan huolehtia nesteytyksestä, sillä kuivuminen lisää tukosriskiä.
Yli 65-vuotiailla ja riskiryhmiin kuuluvilla suurin riski akuutille valtimotapahtumalle influenssan- tai koronainfektion jälkeen on kahden ensimmäisen viikon aikana.
– Vaikka riski infarkteille on olemassa, se ei tarkoita, että ne aina konkretisoituisivat, Ruotsalainen muistuttaa.
Valtimotapahtumien kuten infarktin riski jatkuu kohtalaisen korkeana kuukauden ajan sairauden alettua.
– Tutkimusten mukaan koronavirusinfektioonliittyy valtimotapahtuman kohonnut riski jopa vuoteen saakka.
Kokonaistilanne on hyvä
Neurologian dosentti Tiainen rauhoittelee tiedolla, että riski saada aivoinfarkti koronavirustaudin yhteydessä on kuitenkin kokonaiskuvassa pieni, vaikka yhteys kuitenkin on olemassa.
– Koronaviruspandemian ensimmäisen aallon aikaan vuonna 2020 tehtiin yhdysvaltalaistutkimus, jonka mukaan koronaan sairastuneilla oli seitsenkertainen riski sairastua aivoinfarktiin verrattuna influenssapotilaisiin.
– Tuolloinkin puhuttiin vain yhdestä prosentista sairaalahoitoon päätyneistä koronaviruspotilaista.
Tiaisen mukaan uusien koronavirusvarianttien myötä taudinkuvat ovat lieventyneet.
Suomessa koronan valtaviruksena on ollut kesäkuusta asti EG.5-virusvariantti.
– Omikron-varianttimuunnos eri alaryhmineen on ollut keskuudessamme jo kohta vuoden. EG.5-variantti kuuluu omikronin XBB-alalinjaan, joka ei aiheuta muita muunnoksia vakavampia oireita, kertoo Ruotsalainen.
2:09Katso yllä oleva video: Suomi ei ollut varautunut koronapandemian kaltaiseen kriisiin, myöntää Krista Kiuru.
