Viron presidentinvaaleihin on vajaa kuukausi aikaa, mutta virkaan ei ole yhtään ehdokasta. Viron järjestelmässä kansa ei valitse presidenttiä, vaan presidentin valinnasta äänestää Riigikogu eli parlamentti.
MTV:n kirjeenvaihtaja Petri Saraste arvioi ehdokkaiden ilmoittautuvan aivan viime hetkillä.
– Vaalijärjestelmä on hyvin monimutkainen, minkä takia voidaan politikoida. Kabinetit ovat merkittävässä roolissa. Ehdokkaalle voi olla jopa poliittinen itsemurha ilmoittautua ehdolle liian aikaisin. Ehdokkuus julkistetaan pikemminkin viimeisenä päivänä, Saraste sanoo.
– Näin taitaa tälläkin kertaa tapahtua, vaikka viisi vuotta sitten luvattiin, ettei se koskaan toistu. Se oli aivan naurettava farssi.
Taustalla historialliset syyt
Vuonna 2016 Kersti Kaljulaid valittiin presidentiksi puolueiden kompromissiehdokkaana. Häntä pyydettiin ehdolle, kun valitsijakokous ei onnistunut valitsemaan presidenttiä.
Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Veikko Jarmala muistuttaa, että poliittiselle järjestelmälle on historialliset syyt.
– Ennen vuotta 1938 eli ensimmäisen itsenäisyyden aikana Virossa ei ollut lainkaan presidenttiä. Pääministeri toimi valtionpäämiehenä. Kun vuonna 1992 tehtiin uusi perustuslaki, niin presidentille ei haluttu antaa juurikaan valtaa. Kansalaiset olivat saaneet tarpeekseen autoritaarisesta hallinnosta. Seremoniallisuuden katsottiin riittävän, joten presidentti päätettiin valita parlamentissa tai valitsijamiesjärjestelmällä, Jarmala sanoo.
Alun perin presidentin viran piti olla vähemmän poliittisempi kuin mitä siitä tuli. Presidentin sisäpoliittinen valta on Virossa merkittävä. Presidentti pystyy vaikuttamaan hallituksen muodostamiseen ja tärkeimpien virkamiesten sekä tuomareiden nimittämiseen, Jarmala toteaa.