SM-liigan yleinen taloustilanne ennen koronaviruksen saapumista ja viime kauden keskeyttämistä oli parempi kuin koskaan, arvioi tilintarkastus- ja konsultointipalveluita tarjoava EY:n tuoreessa raportissaan.
LUE MYÖS: SM-liigan pelaajabudjetit julki – kolmelta seuralta rohkea ratkaisu orastavassa talouskriisissä
Kattavasti liigaseurojen taloutta kartoittanut EY arvioi SM-liigan viime kevään poikkeusratkaisun taloudellisten tappioiden suuruudeksi 15 miljoonaa euroa.
EY:n mukaan liigalla meni sitä ennen talouden lukujen perusteella paremmin kuin koskaan aiemmin ja se oli matkalla ensi kertaa ennätykselliseen 150 miljoonan euron kokonaisliikevaihtoon.
Vaikka pudotuspelit jäivät keväällä kokonaan pelaamatta, SM-liigan liikevaihto putosi edelliskaudesta vain kolme prosenttia. Kokonaisliikevaihto oli lopulta yli 112 miljoonaa euroa, kun se kaudella 2018–2019 oli runsaat 116 miljoonaa.
Koronavirusepidemia on heittänyt kaikki liigaseurat keskelle kartoittamatonta epävarmuutta, mikä näkyy hyvin seurojen ensi kautta koskevissa odotuksissa. Seurat tavoittelevatkin vain kahta poikkeusta lukuun ottamatta joko tappiollista tai nollatulokseen jäävää tilikautta.
Jukurit sopeutti palkkoja leikkaamalla
Ilmoituksensa mukaan 50 000 euron tulosta tavoittelevan Jukurien toimitusjohtaja Jukka Toivakka myöntää MTV Urheilulle, että positiiviseksi kääntyvä tilikausi vaatisi pienen ihmeen.
– Varmaan pitäisi pelata ihan täysi runkosarja ja vähän isommille katsomoille kuin miltä nyt näyttää. Kyllä se vaatisi suurin piirtein viimevuotista katsojakeskiarvoa, 2 700–2 800 katsojaa. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että halliin ei saa ottaa kuin ehkä 2 300, Toivakka tunnustaa.
– Siinä mielessä realismia olisi nollatulos, mutta sekin vaatii kyllä hyvää yleisömäärää. Sillä on niin iso vipuvaikutus.
Viime kaudella Jukurien liigayhtiö teki tappiota 147 000 euroa.
SM-liigan pienintä liikevaihtoa pyörittävä Jukurit oli yksi viidestä seurasta, joiden kassatilanne oli viime kauden tilinpäätöksessä heikko. Seuran kirstussa oli huhtikuun lopussa vain runsaat 27 000 euroa.
Kesäkuukaudet kitkuteltiin Mikkelissä läpi koko seuran henkilökuntaa koskeneilla palkkaleikkauksilla.
– Oma haasteensa on vielä se, että kausi alkaa kolme viikkoa myöhemmin kuin normaalisti ja siten ottelutuotot rupeavat juoksemaan myöhemmin. Kyllä tämä erittäin haasteellista on ollut likviditeetin kanssa kesän ja alkusyksyn, Toivakka kuvailee.
Jukurien lisäksi haastavassa kassatilanteessa oli viime kauden tilinpäätöksien perusteella JYP, Kalpa, KooKoo ja SaiPa. Niiden kaikkien kassoissa oli keväällä tilinpäätöksen hetkellä alle 100 000 euroa.
EY:n arvion mukaan edellä mainittujen seurojen kassatilannetta voi kuvailla "kriittiseksi".
Liigan toisessa ääripäässä porskuttavat kolme suurta seuraa Kärpät, HIFK ja Tappara, joiden yhteenlasketut rahavarat velat huomioiden olivat lähes seitsemän miljoonaa euroa.
– Taseen näkökulmasta voidaan tiivistää, että liigassa on kolme vahvaa urheilubisneksen seuraa Kärpät, Tappara ja HIFK. Laajan keskikastin seurat ovat hyvässä tilanteessa ja pääomat ovat toistaiseksi turvattuna. Toisessa ääripäässä on TPS, joka on ollut viime vuosina riippuvainen omistajien lisärahoituksesta, EY:n raportissa todetaan.
Koronarajoitukset määrittävät kauden
Viime tilikaudella runsaan 300 000 euron tappion tehneen SaiPan toimitusjohtaja Jussi Markkasen mukaan lappeenrantalaisseuran taloudellinen tilanne on hyvä tilanteeseen nähden.
– Toki meidänkin tilanteemme määrittelee se, saadaanko ihmisiä liikkeelle, kun tapahtumat alkavat. Korona aiheuttaa suurimman uhkan, minkälaisen rajoitteiden vallassa pystytään pelaamaan, Markkanen luotaa.
SaiPa on supistanut pelaajabudjettiaan alkavalle kaudelle noin 300 000 eurolla ja tavoittelee nollatulosta.Markkasen mukaan seura on maksanut pelaajien palkkoja ennen kauden alkua osittain lainarahalla, osittain yhteistyökumppaneilta kerätyillä varoilla.
– Tämä yhtälö ratkeaa vasta kauden mittaan. Toistaiseksi kaikki on hyvin.
Yhtälöstä uhkaa tulla pitkällä aikavälillä mahdoton Lappeenrannassa niin kuin varmasti muuallakin, jos yleisöä ei saa ottaa sisään ottelutapahtumiin.
– Eihän se tällä kulurakenteella kestä millään. Sitten joutuisi toimenpiteisiin, jotta kulut ja tuotot täsmäisivät. Se ei ole tietysti kauhean helppoa. Tämä kulurakenne ei mahdollista sitä, että pystyttäisiin pelaamaan koko kausi pienelle yleisölle, saati ilman yleisöä, Markkanen tuumaa.
Jukurien Jukka Toivakka arvioi, että tiukat ja pitkäkestoiset koronarajoitteet pakottaisivat seuroja rajuihin uudelleenjärjestelyihin.
– Kyllä se erittäin huolestuttavaa on. Täytyy sopeuttaa kuluja ja sitten mahdollisesti myös pääomittaa yhtiötä lisää. Ensi alkuun haetaan tietysti kulusopeutusta tuloihin nähden, Toivakka sanoo.
SM-liigan tasolla tyhjille katsomoille alkavan kauden pelaaminen merkitsisi pelkästään lipputulojen osalta EY:n arvion mukaan 20 miljoonan euron tulonmenetystä. Kokonaisuudessa tappiot nousisivat tästä kuitenkin huomattavasti suuremmiksi.
EY:n raportin mukaan SM-liigaseurojen tulobudjetissa sponsoreilta tuleva osuus vastaa yli puolta seurojen kokonaistulosta. Lipunmyynnin osuus olisi puolestaan vain 20 prosenttia. Näin karkealla matematiikalla tulonmenetyksiä ei kuitenkaan voi arvioida, sillä katsojattomat ottelut vaikuttaisivat väistämättä myös sponsori- ja muihin tuloihin.
Toisesta, toiveekkaasta näkökulmasta katsottuna SM-liigan taloustilanne vaikuttaisi kuitenkin suotuisalta.
– Kaudella 2019–2020 positiivisen tilikauden tuloksen tekivät HPK, Ilves, KooKoo, Lukko, Vaasan Sport, Tappara ja Ässät. Vaikka kesken jäänyt kausi on ollut seurojen taloudelle vaikea, voidaan todeta, että seurat eivät ole menettäneet omaa pääomaa ja jos alkava kausi pystymään viemään läpi niin, että myös yleisö palaa halleihin, pandemian vaikutus jää lyhytaikaiseksi.
SM-liigakausi 2020–2012 käynnistyy torstaina 1.10. ottelulla HPK–Kärpät.