Viaton rytmihäiriö olikin vakava sairaus − nelikymppisen maratoonarin elämä mullistui

Maratoneja juossut Vesa Kurikka oli aina elänyt esimerkillisen urheilullista elämää. Ei siis ollut mitään syytä olettaa, että yhtäkkiä ilmestynyt rytmihäiriö olisi ollut mitään sen vakavampaa – kunnes se paljastui sydänlihasrappeumaksi. Sairaus vei vähitellen 54-vuotiaan miehen työkyvyn.

Sulkapallo viuhuu ilmassa. Vesa Kurikka ja verkon toisella puolella pelaava kaveri lyövät palloa toisilleen edestakaisin. Otsalta pyyhitään hikeä, ja pian on aika lopettaa. Kaikki ei kuitenkaan ole kunnossa.

– Vaikka rasitus loppui, sydämeni takoi edelleen kuin hulluna. Huono olo jatkui suihkun ja vaatteiden vaihdonkin jälkeen. Kotona laitoin sykemittarin päälle. Se näytti aivan hurjia lukemia: sydän löi yli 200 kertaa minuutissa, Vesa kertaa kymmenen vuoden takaisia tapahtumia.

Vaimo lähti viemään miestä sairaalaan. Autossa istuessa Vesasta kuitenkin tuntui, että rytmi palautui kohdilleen.

– Ajattelin, että hienoa, tästähän selvittiin! Pyysin vaimoa kääntämään auton ympäri.

Vaimo suostutteli Vesan menemään seuraavana päivänä työterveyslääkärille. Siellä otettu EKG eli sydänsähkökäyrä lähetettiin saman tien kardiologille. Yllättäen Vesa haluttiin jatkotutkimuksiin.

Diagnoosi järkytti

– Tuntemani tykytykset olivat olleet eteisvärinää. Urheilutaustastani johtuen kardiologi kuitenkin arveli, ettei koko jutussa varmaan ollut mitään sen ihmeempää, Vesa kertoo.

Aivan "varmuuden vuoksi" kardiologi päätti silti tehdä vielä ultraäänitutkimuksen. Se sinetöi rankat uutiset: Vesa sairasti kardiomyopatiaa eli sydänlihasrappeumaa.

– Se oli sokki. Minä, joka tunsin itseni terveeksi ja harrastin aktiivisesti pyöräilyä, hiihtoa, kuntosalia, uintia ja jopa juoksua maraton-tasolla, sairastuinkin vakavasti. Olin todella yllättynyt.

Asennettiin rytmihäiriötahdistin

Lääkitys aloitettiin heti.

– Nykyään sydänlihasrappeumaan on hyvät hoidot. Betasalpaajat rauhoittavat sydämen rytmiä, vasodilaattorit alentavat verenpainetta ja nesteenpoistolääkkeet poistavat liikakuormaa verenkierrosta, Vesa kertoo.

Eteisvärinä loppuikin lääkitykseen, mutta ajoittaiset sydämen kammion rytmihäiriöt jatkuivat. Jopa huomaamattomat lisälyönnit voivat pahimmillaan johtaa kammiotakykardiaan, jossa sydämen toiminta ja muut elintoiminnot vaarantuvat.

– Kammiolisälyönnit aiheuttivat minulle kerran ohimenevän tajunnanmenetyksen. Se korjaantui onneksi itsestään muutamassa minuutissa, mutta urheillessa sykkeet olivat edelleen ajoittain korkealla ja vointi huono, Vesa kertoo.

Jatkotutkimuksissa selvisi, että Vesalla oli riski kammiovärinän syntyyn. Niinpä hänelle asennettiin viisi vuotta sitten rytmihäiriötahdistin. Se korjaa vaaralliset rytmihäiriöt ja antaa sähkösokin, jos mikään muu ei auta.

Työt loppuivat

Sairaus on vaikuttanut Vesan elämään radikaalisti.

– Toimin ennen raskaassa ja vaativassa asiantuntijatyössä. Matkustin paljon ja tein pitkiä päiviä. Heti sairastuttuani minun piti vaihtaa toisiin tehtäviin kohtuullisemmilla työajoilla ja matkustelulla.

Työn kevenemisestä huolimatta krooninen väsymys jatkui. Vuonna 2007 Vesa jäi osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja alkoi tehdä kolmipäiväistä työviikkoa. Viime vuonna sekin loppui.

– Jouduin lopettamaan työnteon kokonaan työpaikan organisaatiomuutosten takia. Työnantaja ei pystynyt enää tarjoamaan osa-aikatyötä. Se oli kova paikka, Vesa sanoo ja menee hiljaiseksi.

Maratonit jäivät, liikunta ei

Työn loppumisesta huolimatta Vesa ei suostu uhriksi. Hän paikkaa tyhjiötä tekemällä vapaaehtoistyötä potilasyhdistys Karpatiat ry:ssä.

– Tämä on vakava sairaus, mutta sen kanssa voi hyvien lääkkeiden ja hoitojen ansiosta elää. Ei ole syytä synkistyä.

Pelkäksi passiiviseksi hoidon kohteeksikaan ei kannata jäädä. Terveyttä voi edistää myös itse, ja esimerkiksi rakas liikunta on edelleen osa Vesan elämää.

– Vielä parikymmentä vuotta sitten kardiomyopatiapotilaat saatettiin määrätä täydelliseen lepoon, mutta nyt tiedetään, että omien voimien mukaan tehtävä liikunta on hyväksi. Pyöräilen, hiihdän ja harrastan kevyttä liikuntaa edelleen. Kilpailuihin tai maratoneille ei tosin ole enää asiaa, Vesa sanoo.

Piia Simola/Studio55.fi

Kuvat: Colourbox.com ja Vesa Kurikka


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Lue myös:

    Uusimmat