Sairastut tähän tautiin 25 prosentin todennäköisyydellä

Sydämen lisälyöntejä on ajoittain kaikilla. Erilaisia pitkittyneitä sydämen rytmihäiriöitäkin on olemassa runsas määrä, mutta niistä ehdottomasti yleisin on eteisvärinä.

– Aikuisikäisellä eteisvärinä tulee jossakin vaiheessa kohdalle 25 prosentin todennäköisyydellä, sanoo kardiologi Mika Lehto.

Yleisesti ottaen eteisvärinä on sydämen eteisten rappeumasairaus. Se oireilee nopeana ja epätasaisena sykkeenä. Rytmihäiriön aikana otettu sydänfilmi eli EKG varmistaa diagnoosin. Noin kymmenen prosenttia potilaista ei kuitenkaan havaitse merkkejä ollenkaan.

– Lapsilla ja nuorilla eteisvärinä on äärimmäisen harvinaista. Esiintyvyys kasvaa neli–viisikymppisillä, ja keskimäärin potilaat ovat noin 70-vuotiaita. Yli 80-vuotiaista runsaat kymmenen prosenttia ja koko väestöstä noin kaksi prosenttia eli 100 000 ihmistä sairastaa tautia, Lehto sanoo.

Verenpainetauti merkittävin riskitekijä

Eteisvärinään ei yleensä löydy yhtä selkeää aiheuttajaa.

– Liikalihavuus tai muut sydän- tai verenkiertosairaudet, kuten läppäviat, sydämen vajaatoiminta ja sepelvaltimotauti kuitenkin kasvattavat riskiä sairastua. Merkittävin taustavaikuttaja on verenpainetauti, joka löytyy 50–80 prosentilla potilaista, Lehto sanoo.

Sitä, pystytäänkö tautia ehkäisemään, on tutkittu hyvin vähän.

– Tietysti terveet elämäntavat ja normaalipainossa pysyttely saattavat auttaa. Jos henkilö sairastaa verenpainetautia, myös sen asianmukainen hoito lääkkeillä pienentää riskiä.

Rytmihäiriö voi olla pysyvänä

Kun eteisvärinän on kerran kokenut, se tuppaa usein tulemaan uudestaan.

– Oireilla on alttius toistua. Se, kuinka usein rytmihäiriöitä tulee, vaihtelee voimakkaasti potilaasta toiseen: jotkut saattavat oikeanlaisella hoidolla välttyä niiltä vuosia, joillain rytmi alkaa oikutella jopa päivien tai viikkojen välein.

Usein stressi tai stressin laukeaminen aiheuttaa värinää.

– On myös koko joukko ihmisiä, joilla eteisvärinä eli sydämen rytmihäiriö on pysyvänä rytminä. Sen kanssa voi siis hyvin pärjätä ja elää, Lehto sanoo.

Harvoin hengenvaarallinen

Eteisvärinä on äärimmäisen harvoin välittömästi hengenvaarallinen. Se poikkeaa siis täysin äkkikuoleman aiheuttavasta kammiovärinästä.

– Eteisvärinäänkin liittyy kuitenkin lisääntynyt aivohalvauksen ja kuoleman riski. Siksi potilas pitää tutkia kokonaisuutena myös muiden sydän- ja verenkiertosairauksien varalta, Lehto sanoo.

Iäkkäämmillä ihmisillä eteisvärinäkin voi olla vakavampaa. Etenkin aivohalvauksen riski suurentuu vanhuksilla. Mutta oli sitten nuori tai vanha, kenenkään ei kannata ohittaa eteisvärinän aiheuttamia tykytyksiä olankohautuksella – tauti on usein ennakko-oire sydämen rapistumisesta.

Piia Simola/Studio55.fi

Kuvat: Colourbox.com ja Lehtikuva

Toimi näin, jos tunnet rytmihäiriöitä

Viaton rytmihäiriö olikin vakava sairaus − nelikymppisen maratoonarin elämä mullistui

Jahtaatko sinäkin jatkuvasti tulevaa onnea? Pysähdy hetkeksi ja lue tämä!