Viime päivinä Suomen merialueilla on nähty vesipatsaita eli trombeja veden yllä.
Lauantaina vesipatsashavaintoja tuli ainakin kaakkoisrannikolta, torstaina vesipatsaita oli länsirannikolla.
Marika Arvonen näki vesipatsaan Pyhtään saaristossa Ahvenkosken selällä lauantaina aamupäivällä. Alueella ukkosti ja sade oli rankkaa.
– Vesipatsas näkyi merellä 5-7 minuutin ajan. Kuului voimistuvaa suhinaa. Mahtava kokemus, kuvailee Marika Arvonen.
Trombi on raju, kestoltaan yleensä lyhyt paikallinen pyörretuuli. Vesistöalueilla esiintyviä trombeja kutsutaan vesipatsaiksi.
Viime päivinä useita havaintoja vesipatsaista
Ilmatieteen laitokselle on tullut viime päivinä useita havaintoja vesipatsaista. Tarkkaa trombien tai vesipatsaiden lukumäärää ei kuitenkaan vielä pystytä sanomaan, sillä osa havainnoista voi olla samasta tilanteesta.
Ilmatieteen laitoksen mukaan trombeja ja vesipatsaita havaitaan Suomessa vuosittain yhteensä keskimäärin 14.
– Tässäkin asiassa on suurta vuosittaista vaihtelua parista havainnosta muutamiin kymmeniin. Vesipatsaat ovat kuitenkin trombeja yleisempiä. Nyt vallitseva tilanne on otollinen vesipatsaiden syntymiselle, kun lämpimän jakson jälkeen sää viilenee ja vedet ovat lämpimiä, sanoo ylimeteorologi Ari-Juhani Punkka Ilmatieteen laitokselta.
Trombi tai vesipatsas syntyy kuuro- tai ukkospilven nousuvirtauksen yhteyteen. Ilmatieteen laitoksen mukaan maan tai veden pinnassa trombin halkaisija on tavallisesti muutamia kymmeniä tai satoja metrejä. Pyörteen tekee näkyväksi sen nostama pöly ja muu maasta irronnut aines tai vesialueella pyörteen nostamat pärskeet.
Trombissa ilma pyörii nopeasti pystyakselinsa ympäri. Pyörteessä tuulen nopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa, merkittävissä trombeissa vähintään 50 metriä sekunnissa.
Trombi on sama ilmiö kun tornado, mutta Suomessa ja monissa Euroopan maissa ilmiöstä käytetään nimitystä trombi. Pohjois-Amerikassa ilmiötä kutsutaan tornadoksi. Tornadon läpimitta voi olla jopa yli kilometrin tai muutamia kilometrejä.