Venäläinen tuomioistuin alkaa tänään käsitellä sitä, luokitellaanko vangitun oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin järjestöt äärijärjestöiksi.
Päätös koskisi muun muassa Navalnyin korruptiota vastustavaa järjestöä ja sen aluetoimistojen verkostoa. Tähän mennessä oikeus on jo määrännyt järjestöt toimintakieltoon.
Venäjän parlamentti päätti jo viime viikolla, että "äärijärjestöiltä" ja niiden tukijoilta evätään vaalikelpoisuus. Päätöstä on pidetty keinona estää Navalnyin tukijoiden asettuminen ehdolle syksyn parlamenttivaaleissa.
Lue myös: Putin hyväksyi lain, joka vie vaalikelpoisuuden "äärijärjestöjen" jäseniltä
Venäjän hallinto on käynyt viime viikkoina entistä aggressiivisemmaksi oppositiota kohtaan. Venäjän nykyhallinnon vastustajien mukaan maassa on ollut syyskuulle suunniteltujen vaalien alla käynnissä pidätys- ja pelottelukampanja, joka kohdistuu presidentti Vladimir Putinin vastustajiin.
Esimerkiksi viime viikolla maassa otettiin kiinni kaksi merkittävää opposition edustajaa, Kremlin kriitikko Dmitri Gudkov ja oppositioaktivisti Andrei Pivovarov.
Gudkov päästettiin vapaaksi ja hän on nyt lähtenyt Ukrainaan. Pivovarovia vastaan taas on nostettu syytteet, jotka liittyvät hänen demokratiaa ajavan järjestönsä toimintaan, kertoo Radio Free Europe/Radio Liberty.
Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi, että Venäjällä on käynnissä ennennäkemätön opposition vaino. Samalla lainsäädännössä luodaan pohjaa, jolla pyritään estämään opposition toimintaa.
– Siinä on siirrytty ihan uuteen vaiheeseen. Jos aiemmin linjana on ollut se, että ei käytetä liian kovia otteita, ettei kansalaisia provosoida liikaa vastustamaan hallintoa, niin nyt linja on selkeästi muuttunut. On omaksuttu valkovenäläinen linja, eli repressio, jossa ei siedetä soraääniä, hän sanoo.
Hallinnossa hermostuneisuutta ja näköalattomuutta
Tähän on useita syitä.
– Yhtäällä on Venäjän valtapuolueen ennätysheikko kannatus. Nyt käytetään kaikki keinot, jotta se pystyy selviämään vaaleista. Toisaalta sillä on vahva varmuus, että tällainen kova repressio toimii, Lassila sanoo.
Vaikka hallinnon ei voi suoraan sanoa olevan peloissaan opposition vuoksi, osoittaa se tietynlaista hermostuneisuutta.
– Hallinto osoittaa tietynlaista näköalattomuutta, että muita vaihtoehtoja toimia ei enää nähdä, Lassila pohtii.
Lisäksi hallinnon sisällä käydään jatkuvasti poliittista kamppailua maan hallinnon linjasta.
– Yksi niistä on ollut presidentin hallinnon linja, joka on pitänyt parempana pehmeämpiä ja eräänlaisia manipulatiivisia keinoja. Sitten on toisaalta turvallisuustaustaisten silovikien kova linja, jossa suunnilleen pamppu on ainoa ratkaisu.
– Navalnyin myrkytysepisodin paljastumisen myötä on ollut merkkejä, että tällainen silovikien linja on vahvistunut, Lassila sanoo.
Silovikit ovat Venäjällä vaikutusvaltainen ryhmittymä, joka koostuu erilaisten turvallisuus-, järjestys- ja puolustusorganisaatioiden ihmisistä.
Elääkö hallinto silovikien maailmankuvan mukaan?
Nyt on arvioitu, että hallinnon tavoitteena on putsata poliittisia vastustajia pois kartalta ennen vaaleja, mutta että repressio helpottaisi jonkin verran vaalien jälkeen.
– Mielenkiintoista on se, jos mitään helpotusta ei olekaan.
Aikaisemmin Putinin puheissa on näkynyt herkällä kansalaisten huolien kuunteleminen. Nyt (venäläisen mielipidetutkimuslaitoksen) Levadan mittauksissa on noussut esille, että kansalaisilla on ennennäkemätöntä pelkoa poliittisesta repressiosta ja turvallisuusjärjestelmän koventumisesta.
60 prosenttia kansalaisista pelkää viranomaisten mielivaltaa, Lassila sanoo.
Tässä on tapahtunut selkeä muutos verrattuna muutaman vuoden takaisiin aikoihin. Esimerkiksi Krimin valtauksen aikoihin vuonna 2014 useammat venäläiset hyväksyivät hallinnon tiukat otteet oppositiota vastaan.
– Jos kansalaisten kasvavia huolia ei kuunnella, se osoittaa, että hallinto elää jossain todella kapeassa, silovikien muodostamassa maailmankuvassa, Lassila arvioi.