Venäjällä ihmetellään hiihtojättien ratkaisua – katse kääntyy paineen alla olevaan FIS:iin: "On vaaramomentti, että alkaa näyttää hauista"

LUE MYÖS: Frida Karlsson sätti Rukan latuja tunteiden vallassa – Jari Isometsältä raaka vastaus ruotsalaistähden avautumiseen

Isometsä ennusti jo hyvissä ajoin kauden alla, ettei FIS:n erittäin kunnianhimoista kisakalenteria pystytä viemään läpi ilman takaiskuja. 

– Jos minä olisin FIS:n päättäjänä, löisin syyskauden pakettiin. Voihan se olla myös niin, että FIS haluaa näyttää voimansa: "järjestämme kisat, ei tänne ole pakko tulla, ja meidän systeemimme toimii". Se on täysin mahdollinen vaihtoehto. On siis olemassa vaaramomentti, että iso järjestö alkaa näyttää hauista, Isometsä pyörittelee.

Kuka maksaa laskut?

Maastohiihdon maailmancupin avauskisat käytiin Rukalla viime viikonloppuna.

Isometsä uskoo, että FIS:n kritisoitu päätös rohkeasta kisakalenterista on aiheuttanut maajoukkueissa protestihenkeä. 

– FIS vain ilmoitti, että näin tässä mennään. Tässä joukkueiden vetäytymisessä on varmaan osittain myös sitä, että urheilijat ja maajoukkueet haluavat näyttää, että kun kalentereita luodaan, heitäkin olisi hyvä kuunnella.  

Koronapandemia ja sen vaikutukset ovat aiheuttaneet huomattavia lisäkustannuksia kaikille osapuolille. FIS:n asema nykytilanteessa ei ole kadehdittava, sillä päättävät he mitä tahansa, joku osapuoli tulee painostamaan niskaan. 

– Tämä aiheuttaa FIS:n päättäjillä varmasti kainaloiden hikoilua. Jos joulukuun kisat perutaan, FIS:n niskassa ovat kisajärjestäjät vaatimassa rahaa. Ja jos kisat pidetään, sitten niskassa ovat hiihdon mahtimaat ja yleinen mielipide, Isometsä naurahtaa. 

– Järjestäjiä kohtaan kisojen pitäminen olisi tietysti reilua. Siellä on tv-sopimukset tehtynä. Kuka maksaa korvaukset näistä asioista, jos kisat jätetään pitämättä? Onko FIS:llä lompakossa rahaa korvata nämä asiat? Tuskinpa. Sitä taustaa vasten voi hyvinkin olla, että kisat pidetään.  

Venäjällä hämmästellään

Maajoukkueista Davosissa ovat paikan päällä jo ainakin Venäjä, USA ja Tshekki. Venäjän urheilupiirien yleinen suhtautuminen koronavirukseen on ollut keskivertaista huolettomampaa, ja Isometsä uskoo, ettei Venäjän joukkue ole jäämässä vapaaehtoisesti syrjään. 

Ilmapiiri Venäjällä on ollut hämmästelevä Norjan ja muiden huippumaiden ilmoitusten jälkeen. 

– En ymmärrä, miksi Norja teki tämän ratkaisun. Jos he haluavat käydä kautta läpi turvallisesti, miksi he eivät seuranneet meidän esimerkkiämme: tilaisi charter-lennon Davosiin, eristäytyisi siellä, kisaisi maailmancupissa ja sen jälkeen viettäisi kaksi viikkoa vuoristoharjoittelun parissa ennen Tour de Skitä, venäläisvalmentaja Jegor Sorin kommentoi R-Sportille Championat-sivuston mukaan. 

Sport-Ekspressin toimittaja Dimitri Kuznetsov pitäisi Venäjän joukkueen vetäytymistä luonnottomana ratkaisuna. 

– Meidän joukkueemme jatkaa eteenpäin. Monet hiihtäjistämme haluavat arvokisamitaleja, ja uniikki mahdollisuus on tulossa. Nyt tärkeintä on se, ettemme jää ilman kultamitalia kuten 2019 kisoissa, Kuznetsov kirjoittaa. 

"Urheilija voi pelätä koko uransa puolesta"

Johannes Hösflöt Kläbon (keltaliivi) ja Aleksandr Bolshunovin (oik.) taistelut ovat olleet kovia viime vuosina. Joulukuun kisoissa nähtäisiin nykytilanteessa vain Bolshunov.

Isometsä on entisenä huippuhiihtäjänä ajatellut tuoreita käänteitä myös urheilijan näkökulmasta. Urheilijat ovat tottuneet välttelemään kontakteja normaaleissakin olosuhteissa. Ongelmaksi tuleekin nyt matkustaminen. 

– Matkustamiseen liittyy paljon stressitekijöitä. Teet koronatestin kotimaassa ja odotat sen tulosta. Sitten teet uuden testin kisapaikalla ja jännität sen tulosta. Sitten tulet takaisin Suomeen ja otat testin, ettet joudu karanteeniin, Isometsä listaa. 

– Tämän lisäksi matkustamisesta ja testeistä kertyy joukkueille todella paljon kustannuksia. Yhtälö alkaa olla mahdoton, kun sponsorirahakin on aiempaan tiukemmassa. Kun kaikki nämä asiat laitetaan riviin, niin lopputulema on se, että "emme lähde tuonne". 

LUE MYÖS: Ristomatti Hakolalla salainen ase huipputulosten takana: "Olemme poikien kanssa aina nauraneet niille – voivat olla tulevaisuutta"

Isometsän mukaan urheilijoilla suurin pelko voi olla se, ettei koronatartunnan mahdollisia jälkioireita oikein tiedetä.

– Viikon tai kahden sairastelu ei olisi vaarallista, kun MM-kisoihin on vielä niin paljon aikaa. Mutta jääkö taudista jotain jälkimakuja? Urheilija voi pelätä tässä koko uransa puolesta. 

– Otetaan esimerkiksi norjalaistähti Kläbo. Hän on vasta 24-vuotias. Hänellä on vielä aika monta vuotta huipulla jäljellä.